Koristeet pois pizzan voimalla

En sitten jaksanutkaan odottaa loppiaiseen. Pakko oli siivota joulu pois, lähes viimeistä koristetta myöten. Makuuhuoneen ikkunaan jätin vielä valokranssin ja keittiöön yhden tähtivaloketjun pimeitä talvi-iltoja valaisemaan.

                                  Kanelit ja tähtianikset saavat jo odottaa seuraavaan jouluun.

Joulun alla sopivaa naulaa etsiessä löysin rasian, jossa oli magneettisanoja. Muistatteko niitä jääkaapin ovessa pidettäviä sanoja joko kauppalistoja tai rakkaudentunnustuksia varten? Kun tarpeeksi pyörittelin sanoja pöydällä, sain niistä joulurunon tai sen tapaisen pyhiksi jääkaapin oveen. Hyvästit sanottiin sillekin.

Iltapäivästä pyörähdettiin tyttöjen kanssa lähikaupungissa aleostoksilla ja takaisin ajellessa olikin niin nälkä, että näköä haittasi. Saattoi se olla vesisadekin, mutta kotona tehty pikaruoka oli tänä iltana paikallaan.

Olin puhunut lopun kinkun hyödyntämisestä pizzaan. Suunnittelin myös tekeväni ihanaa punajuuripizzaa Mari Moilasen ohjeella, joka löytyy hänen Jotain maukasta -ruokablogistaan, mutta tytöt olivatkin nälissään eri mieltä.

Sitten suostuin sellaiseen, mitä en olisi ihan heti itsestäni uskonut: että pizzat tehdään pikaisesti valmiiden pakastepohjien päälle. Minä, joka olin ollut nuorena töissä Tennispalatsissa sijainneessa suositussa pizzeriassa ja joka olen ihan ärsyttävän tarkka kyseisen ruokalajin pohjasta. No, tytöt tekivät pizzan minullekin.

 

Pizzastani löytyi sen joulukinkun ohella sipulia ja valkosipulia, ananasta ja artisokan sydämiä sekä erilaisia juustoja. Päälle paljon villirucolaa paistamisen jälkeen. Maut sopivat hyvin yhteen, namskis ja kiitos vain, mutta pohja oli karmea.

Jos nuoret tekevät itselleen kyseisiä välipaloja useinkin opiskelupaikkakunnillaan, on minun tehtäväni kyllä tarjota jotakin paljon parempaa. Omilla tai muiden ohjeilla ja ideoilla, terkuin Suska.

Hieno vuosi ja uutta odotellessa

Upea vuosi lähenee loppuaan. Siihen on mahtunut monenmoista ja vauhti on ollut sopiva. Pieni pikakelaus muistuttaa myös itseä olemaan menneistä hetkistä kiitollinen.

Kevättalvi hurahti mattokirjaa tehden ja monia muita mukavia töitä upeiden ihmisten kanssa siinä ohessa. Tuli myös zumbattua, jumpattua, rempattua, marttailtua, tehtyä keramiikkaa ja hieman muutakin.
Kevään kruunasivat esikoisen yo-juhlat. Samoihin aikoihin syntyi myös Koivuladesign -blogini, jonka alun tyttäreni loi synttärilahjaksi minulle etukäteen.

Kesällä puuhaa riitti niin puutarhassa kuin työkeikoilla. Lomailu olikin sitten luksusta heinäkuussa, kun pääsin koko perheen kanssa hetkeksi aurinkoon. Seuraavaksi juhlittiin ystävän synttäreitä, sitten omiani. Kesän lopuksi Mäntyharjulla vietettiin venetsialaisia upean ilotulituksen kera.

Kakkua pääsin leipomaan myös syksyn alussa, kun neljäs kirjani, Matto x 30 julkaistiin. Puutarha alkoi tuottaa satoa ja sitä riitti jopa marraskuulle, jolloin kaivoin viimeiset porkkanat ylös penkistä.

Juhlakautta olikin sitten hyvä jatkaa kohti joulua, jota valmistelin muun muassa monenlaisten käsitöiden myötä. Vaivannäkö palkittiin joulumyyjäisissä ja pieniä paketteja kääriessä. Pyhinä oli ihana hidastaa tahtia ja nyt on taas virkeä kohtaamaan uuden. Ja päiväthän ovatkin jo pidentyneet, kiva kiva!

                       Upeaa uutta vuotta, ilman lupauksia, mutta täynnä toiveita! Terkuin Suska

DIY-ikkunakoriste

Sain joululahjaksi ystävältä Pirkko Kuuselan Himmeli-kirjan. Äskettäin ilmestyneessä Moreenin kustantamassa kirjassa on monia mielenkiintoisia himmeliohjeita. Eniten kiinnostivat ohjeet, jotka eivät ole niin kovin perinteisiä ja jouluisia.

Kasvihuoneen suuriin ikkunoihin mahtuisi kookkaitakin koristeita nyt talveksi ja kevääksi. Vaikka ryhmä erilaisia.

Pakkohan sitä oli eilen kaivaa mehupillejä ja ohutta rautalankaa esille ja kokeilla. Innostuin tähdistä ja palloista.

Valitsin yhden ja muokkasin sitä muhkeammaksi. Liimasin keskelle vielä mustaa huopalevyä koristeeksi.

 

Loppuun asti piti jännittää, kohtaavatko kuviot ympyrän sulkemiseksi, sillä en kait mä jaksanut pohtia pillien mittoja uudelleen, kun kasvatin kuviota. Hyvin onnistui, mutta seuraavan lupaan tehdä suoraan ohjeen mukaan.

                                Hämärtyvä sunnuntai-ilta on aika kaunis, terkuin Suska.      

Terkkuja Hupilta

Moikka, tulin vain kertomaan, että oli tosi kiva joulu. Sain kolme lahjaa, joista kaksi hotkasin heti ja kolmannen mutsi jemmasi seuraavaan päivään.
Kinkku on ollut herkullista...joo joo, on sitä mullekin makupalaksi annettu ja kyllä, olen muistanut juoda paljon vettä sen jälkeen.
Terkkuja Viivin, Lempin, Touhon ja muidenkin tuttujen isännille, että mutsilla on vielä glögiä, jota se vois tarjoilla kasvihuoneessa sillä aikaa, kun me rokataan pihalla.

Mutsi lupasi palata tänne ehkä jo huomenna, jos se saa mehupillihimmelihärdellin valmiiksi. Sai nimittäin joulupukilta uuden himmelikirjan ja on nyt innoissaan vääntämässä pillejä ikkunakoristeeksi.

                                    Voikaa hyvin ja lenkkeilkää. Niin mekin, terkuin Hupi.

Oven jouluun voi avata

-Joulu on tulossa, eikä meillä ole vielä kuustakaan, sanoi muumimamma lasten videolla vuosia sitten.
Jäi jotenkin mieleen se hössötys ja tohina piirroselokuvassakin, saati sitten oikeassa elämässä.

Nyt on kuitenkin kaikki tehty joulua varten. Meille ei tänä jouluna tullut suurta joulukuusta lainkaan, kun lapset viettävät pyhiä toisaalla. Mutta aamulenkin jälkeen oli pakko napata omasta rinteestä pieni kuusi lasipurkkiin olkkarin pöydälle. Minkäs sille voi, kun kassillinen koristeita voivotteli, etteivät pääse nyt lainkaan oksille hehkumaan. Löytyi sieltä kassista näköjään ihan pieniäkin koristeita pienelle kuuselle.

Tätä varten sitä jo lokakuussa alkoivat sormet syyhytä joulua ja sen tunnelmaa. Nyt voidaan avata ovi joululle. Jenny koristelikin keittiön liitutauluoven juuri tähän hetkeen.

Kiitos kaikille lukijoilleni, jotka tunnelmoitte kanssani tätä ihanaa aikaa. Kohda voidaankin alkaa odotella yhdessä kevättä, sillä talvi-ihminen en ole sitten ollenkaan, vaikka joulua rakastankin.

                                       Oikein ihanaa joulua juuri sinulle! Terkuin Suska