Poikani sisustamassa

Käytiin Hupin kanssa visiitillä poikani luona. Alkuvuodesta hän löysi kivan vuokra-asunnon, jossa on 31 neliötä vanhassa kivitalossa. Yksiö, jossa on sängylle oma syvennys ja jossakin vaiheessa keittokomerosta avonaiseksi tilaksi avattu keittiö.  

Ensimmäistä kertaa hän pääsi sisustamaan ihan oman makunsa mukaan. Kirppislöytöjä, Ikeaa ja itse tehtyä.

Taulukollaasi on hänen itsensä maalaama.

-Kun mieleisiä julisteita ei löytynyt, päätin maalata tauluja itse, poika tuumi kylmän rauhallisesti.

Muistan, että lapsena hän piirsi ja maalasi hienoja töitä, mutta sen koommin en ole nähnyt pensseleiden ja palettiveitsien heiluvan ennen tätä. 

-Kyllä luovuus on ihana lahja, voin todeta, kun se itsellä on ollut jo jonkin aikaa huilaamassa.

Ja tännehän se nahkatuolini päätyi ja paremmin sopiikin. Nyt itsellä on hakusessa jokin kevyt korituoli.

Hortonomihommia tai ainakin muutaman viherkasvin kastelu aina sunnuntaisin. 

Kohti kevättä, terkuin Suska.

Roskasta käyttöesineeksi vinkkaa

Sain blogiyhteistyön merkeissä Minerva Kustannuksen kädentaitokirjan, joka innostaa lukijoita kierrättämään tuiki tavallisia kotitalouden tuotteita, jotka muutoin menisivät enimmäkseen roskiin.

Roskasta käyttöesineeksi on Arja Aalto-Viittalan ja Anu Lahden teos, joka sisältää yli 40 ohjetta monien materiaalien uusiokäyttöön. Tuunattujen käyttöesineiden joukosta löytyy muun muassa erilaisia rasioita, hyllyköitä, valaisimia ja ripustimia, joista osa tutumpia, toiset taas mukavia uusia ideoita.

Kirjan vaiheittaiset teko-ohjeet ja -kuvat auttavat onnistumaan ja innostumaan kierrätyksestä.

Kansikuvaan valittu kassi on hieno tuohipunontatyö, jonka raaka-aineena on maitopurkkipäre. 

Hauskin työ mielestäni on muovikanisterista syntynyt reppu. Ainakin kuva saa multa täydet pisteet!

Yhden villapaidan tarina taas osoittaa upeasti sen, kuinka yhdestä tuotteesta voi tehdä monta uutta, kun kekseliäisyyttä riittää.

Veitsitelineitä kirjoista on tuttu juttu, mutta säilytyslaatikkoversio antoi vaihtoehdon toteutukseen. Olen pitkään miettinyt tämän idean testausta käytännössä, joten valitsin sen kirjan vinkeistä.

Jouduin hakemaan tarvikkeet eli kirjat kierrätyskeskuksesta, sillä omasta kirjahyllystä ei sopivia, eikä ainakaan tällaisia klassikoita löytynyt. Ei ole ollut lapsuudenkodissanikaan näitä tietokirjoja, joten ensin piti selata läpi oman ja miehen syntymävuoden tapahtumat. Kiinnitin kirjat tiukasti yhteen vyöllä, joten teline on helppo purkaa jälleen uuteen jatkojalostukseen.

                                     Ihanan aurinkoista sunnuntaita sulle, terkuin Suska.

Kevään merkkejä

Jossain kohtaa tulee tunne, että lumi ja räntä saisi jo riittää. Vielä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään hätää miettiä kevättä, suunnitella istutuksia tai uusia puutarhaunelmia, mutta kun postikin on tuonut jo vihermyymälöiden ja taimitarhojen kuvastoja ja...

Joko olet tehnyt taimitilauksia tai idättänyt lempikasvejasi itse siemenistä?

Viikonloppuisin Koivulassa ihmettelen lumen määrää ja sen voimaa, joka hajotti talven aikana kasvihuoneen kattolasin ja sitä myötä myös yhden seinään asennetun vanhan ikkunan. Tuntuu, että lumessa voi jäähdytellä vielä juhannusjuomatkin, mutta annas olla. Kevät voittaa kuitenkin jossain kohtaa ja aurinko sulattaa valtavat kinokset myös kasvihuoneen ympäriltä.

Parissa helmililjassa on jo hurjasti kevään tuntua. Villin rennosti rehottava kukka ilahduttaa olkkarin pöydällä just oikean värisenä. Ei muuta kuin huomenna taas kumpparit jalkaan ja kohti uuden viikon mukavia yllätyksiä, terkuin Suska. 

Diy-käpymaljakko

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on podettu flunssaa ja laiskoteltu sen vuoksi ihan huolella. Nyt tuntuu jo helpottavan, joten toivottavasti pian on jo virtaa uusiin juttuihin.

Tämän askartelun tein kaappiin syksyllä varastoiduista kävyistä. Pian aurinko lämmittää maata sen verran paljaaksi, että voit löytää taas materiaaleja vaikka tällaiseen maljakon somistamiseen.

Jos omalta tontilta ei askartelumateriaalia löydy, käpyjen kerääminen on jokamiehenoikeuksien mukaan sallittua sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Luonnonsuojelualueilla sen sijaan voi olla keräämistä koskevia rajoituksia.

Ohje on helppo kuin mikä! Tarvitset vain käpyjä (lämpimässä sisäilmassa suomut avautuvat nopeasti), kärkipihdit ja silikoniliimaa.

Irrota kävyistä suomuja kärkipihtien avulla varovasti vetämällä, niin ne säilyvät ehjinä.

Liimaa suomut lasimaljakon ulkopintaan haluamaasi kuvioon yksi kerrallaan silikoniliimalla.

Siinä kaikki ja kivalta näyttää. Taas on pieni pala luontoa päässyt osaksi sisustusta.

Mukavaa tulevaa viikkoa sulle, terkuin Suska.

Kellokosken Ruukin Ruuk Store ja Kinuskilla

Olen miettinyt pitkään Kellokosken Ruukin aluetta ja vihdoin pääsin käymään siellä. Alue ympäristöineen ja pienine putiikkeineen ja työhuoneineen vetää matkailijoita varmasti kesäisin, mutta elää myös talvella pienyrittäjiensä ansiosta.

                                              Eilen kurkkasin Ruuk Storeen ja Kinuskillaan.

Ruuk Storen on perustanut pari kuukautta sitten Veera Falck, Tiina Kiiskinen ja Anna Hiilinen. Helmikuussa putiikki on avoinna pari kertaa viikossa.

Naisten Ihan Pihkassa, Kukkimo ja Hiilit -merkkien ohella myynnissä on useiden kädentaitajien tuotteita.

Veeran Ihan Pihkassa -tuotevalikoimasta löydät tietoa ja kuvia Instagramista ja Facebookista @ihanpihkassa.

Ruuk Storella järjestetään myös erilaisia työpajoja ja tapahtumia, jotka tuovat elämää Ruukin alueelle mukavasti.

Lisätietoa kursseista löydät facesta ja instasta @ruuk.store. 

Huomenna maanantaina putiikilla vietetään @hiilit_design 2 v. synttäreitä ja ystävämyyntiä.

Veera kertoi myös, että naiset etsivät porukkaansa vielä paria käsityöläistä/yrittäjää jakamaan työtiloja Ruukin tunnelmalliselle makasiinialueelle. Kiinnostuitko?

Ruuk Storen naapurissa toimii kahvila-ravintola Kinuskilla, jossa on tarjoilla myös lounasta ja lauantaibrunssi. Viikottaisen ruokalistan löydät yrityksen nettisivuilta.

                   Ihana miljöö herkkuineen. Tänne on pakko palata pian uudelleen, terkuin Suska.