Sekaisin sinisestä-mustikansinisestä

Sininen vetoaa aina vaan, enemmän ja vähemmän. Farkunsininen, mustikansininen, taivaansininen ja niin edelleen.

Sininen on sisustuksessa rauhoittava väri. Se lukeutuu kylmiin väreihin, joten yksinään se tuo viileän vaikutelman, mutta sopii mainiosti vaikka puun sävyjä raikastamaan. Erilaiset siniset vilahtelevat trendikartoilla säännöllisesti, mutta jos tykkäät sinisestä, sisusta ja pukeudu siihen muodista välittämättä. Yleensä sitä valitsee tarvitsemansa värit vaistomaisesti.

Tilkuista ommeltu pieni matto se viettää jo ties kuinka monetta kesää. Hauska, pehmeä ja muistorikas.

 

Mies kävi eilen mustikassa 200 metrin päässä kotoa. Nyt voi jo sanoa, että pitkästä aikaa, sillä edellisestä kerrasta sanoi olevan noin 45 vuotta :)

Piirakan leivoin ja herkkua oli. Lopuista teen mustikkakardemummahilloa, kun viime kesänä maistui kaikille. Viime kesän tunnelmiin pääset tästä.

 

Kait sitä voi myös sinisen rakkaudeksi sanoa, kun vanhat farkkuhaalarini taitavat päätyä tyttären vaatekaappiin. Itse iloitsen viime syksynä kirppikseltä löytyneestä verkkarista, joka sekin on taatusti nähnyt vuosien saatossa monenlaista pikajuoksijaa. Nyt tahti on hieman hitaampi.

 

Aurinkoista pikkulauantaita, terkuin Suska.

Päin punaista-mansikanpunaista

              Pilvisen päivän piristää punainen ja näin heinäkuussa tietenkin mansikanpunainen.

Huomioväri liitetään yleensä voimaan, rakkauteen, aggressiivisuuteen, vaaraan, intohimoon, naisellisuuteen ja mitä vielä.
Sisustuksessa pienikin määrä punaista riittää tuomaan tilaan lämpöä. Seinäpinnoissa punainen on varsin näyttävä ja yleensä perusväriä taitetaan vaaleammaksi tai sekoitetaan muiden värien kanssa tummemmaksi sen voimakkaan vaikutuksen vuoksi.
Koivulassa punaista käytetään yleensä vain jouluna pienesineissä tai tekstiileissä, jos silloinkaan. Alimmaisen kuvan perintöastiat ilahduttavat kasvihuoneen kaapissa ja ovat siellä kuin kotonaan.
                                      Mutta raikashan tuo metsämansikanpunainen on.

                                                          Kepeää keskiviikkoa, terkuin Suska.

Kesän ekat mansikat

 

Äitienpäivä illassa, kiitollinen olo!

 Lapset palautettu taas maailmalle ajelulla oman äidin kanssa. Automatkalla ehtii jutella monenmoista.

 

Lounas aurinkoisella terassilla täytti toiveet. Mansikoita oli pakko hankkia, vaikka Espanjasta asti meille matkasivatkin. Kyllä olivat hyviä ihan pelkästään vaniljaiseen kermavaahtoon upotettuna.

 

Mukavaa iltaa, terkuin Suska.

 

 

Kaapit tyhjäksi -piirakka

Nyt olisi aika sulatella pakkasta seuraavan sadon toivossa tai kait kunnon martta olisi sen jo tehnyt. Meidän pakkasessa on ainakin mehuja edelliseltä kesältä niin, ettei tänä vuonna tarvitse keitellä kuin viinimarjoista, kunhan kypsyvät kunnolla. Säilötkö sinä marjoja ja missä muodossa?

Meillä maistuisi vain mansikkahillo, mutta kun tämä mamma haluaa aina kokeilla kaikenlaista. Vieläkin on jäljellä pari purkkia kesäkurpitsasta ja sitruunasta keitettyä hilloa parin vuoden takaa ja luultavasti siksi, että se näyttää sammakonkudulta. Olin itse kasvattanut vihreitä kesäkurpitsoja ja pyöräytin hillon niistä keltaisten sijaan. Mielestäni se oli ihan ok ja taiteellinen vaikutelma pilkkuineen ainakin hyvä, mutta lapset ja mies katsoivat sekä hilloa että mua hieman kieroon.

Tänään Koivulassa pengottiin kylmäkaapeista ainekset leivonnaiseen päiväteen kaveriksi. Kaapit tyhjäksi -piirakassa on vähän sitä sun tätä, mutta sen verran maistuvassa liitossa, että vuoan pohja paistaa jo uhkaavasti.

                                                                    Puolukkapiirakka

                                                         Valmis murotaikina pakkasesta
                                                         Noin 3 dl puolukoita pakkasesta
                                                               1 purkki maitorahkaa
                                                               1 purkki crème fraichea 
                                                                           1 muna
                                                                      1/2 dl sokeria
                                                                   1/2 dl fariinisokeria
                                                                    1 tl vaniljasokeria

Painele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita muut ainekset ja lisää vuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Jos makeus ei riitä, valuta päälle kinuskikastiketta ja koristele tuoreilla stevian lehdillä.
                                     

                                                    Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska.
 

Mansikka-aika lähestyy, oletko valmis?

         Kaupat markkinoivat jo täysillä hillopurkkeja, -sokereita ja säilöntään liittyviä mausteita.
                                                 En kyllä suostu! Nyt on vasta heinäkuu.

 Oman pihan mansikat eivät ole vielä edes kypsiä ja torillakin mansikoista saa maksaa edelleen ihan liikaa. Hillon ja mehun keittäminen ja säilöntä ovat loppukesän puuhia, vai mitä?

 

Metsämansikoita löytyy jo hyvin. Ne tuoksuvat huumaavalle ja maistuvat vielä paremmalle. Heinänkorteen poimitut mansikat ovat lapsuusmuisto, joka on helppo siirtää seuraavalle sukupolvelle. Jenny nautti poimimansa mansikat maidon kanssa.

Eli meillä ei hillota vielä hetkeen vaan pakataan aiheeseen sopivia tyynyjä piknikille. Sitten, kun taas paistaa kunnolla, sillä millään en viitsisi loikoilla sateenvarjon alla.
                                                  Makeaa keskiviikkoa, terkuin Suska.