29. kesäkuuta 2014

Avoimet puutarhat Mikkelipuistossa ja Mörönperällä

Avoimet puutarhat -päivää vietettiin Etelä-Savossa vaihtelevassa sadekuurojen sävyttämässä säässä. Tällä kertaa halusin mennä kuuntelemaan kirjailija Mari Mörön mielenkiintoisia tarinoita Mörönperän kasveista ja niiden alkuperästä. Puutarha on vuonna 1999 alkaneen innostuksen ja aherruksen tulos.




Erilaisia teemoja sisältävässä fuusiotarhassa on lukemattomia erikoisuuksia, joista voi lukea puutarhurin vapaastiversoo -blogista.


         Satojen kasvien joukossa on monia mielenkiintoisia lahjoja tai vaihdokkeja maailmalta.


           Mari Mörö kertoi kasviserkuksista ja esimerkiksi dinosaurusten aikaisesta männystä.


Useimmat perennansa kirjailija kertoi kasvattaneensa siemenistä, jolloin ne tottuvat helpommin vallitseviin olosuhteisiin.


                                      


                                        Kiitokset hurmaavista tarinoista Mari Mörölle.




Mikkelipuistossa ideoita omalle pihalle sai 120 yrityksen mallipuutarhoista ja taimimyymälästä. Kiveyksiä, katteita, köynnöstukia, muureja, tilanjakajia, kukkaistutuksia, pensasryhmiä, puita.










                              Niin mukava päivä hyvässä seurassa, kiitos tästä, terkuin Suska.







27. kesäkuuta 2014

Koivulan keittiössä

Koivula oli erinomaisen huonossa kuosissa ostohetkellä. Silloin olin iloinen kyvystä visioida tulevaa. Sitä, miltä huoneet voisivat näyttää pienen tai hieman suuremman fiksauksen jälkeen.


Keittiöstä olisin halunnut niin suuren, että sinne mahtuu piiitkä pöytä penkkeineen, mutta muutamaa neliötä oli vaikea venyttää. Joskus sitten toisen ikkunan tilalle pariovet ruokahuoneeseen. Pystypanelointi kattoon asti ja valkoinen piti keittiön myös olla. Sellainen vanhalle talolle sopiva pieni keittiö nyt tässä vaiheessa. Itse tehty ja edullinen.


                                                        Tällainen keittiömme oli ennen.


                Yläkaapit pois, kierrätyskaakeleita välitilaan ja avohyllyjä tiskipöydän yläpuolelle.


Hellakin näytti aika lohduttomalta, mutta kunnostuksen ja maalauksen myötä toimii toistaiseksi hyvin. Seinät menivät myös uusiksi.


Kävin kaivelemassa tuttavan varastossa lisää jämälaattoja, kun omat loppuivat heti alkuun. Ensin suunnittelimme kuviot paperille.


Sitten mies latoi laatat seinälle. Saumojen kaunis harmaa sävy on oikaisulaastia, jolla mies korjasi seinän. Hyvin on toiminut ilman virallista saumauslaastia.


                                               Nyt hellanurkkaus näyttää tällaiselta.


Mies rakensi itse myös kivan astiakaapin, jossa hyödynnettiin vanhoja koulun ikkunoita. Oikeastihan kodissa näyttää tällaiselta. Astiakaapissa säilytetään muutakin ja muistilapputeline pursuaa kortteja, kuvia ja kuitteja. Sitten tulee stailaaja, joka poistaa kaiken lehtikuvauksia varten tai ompelee ainakin verhot astiakaappiin.


Sisäovet odottavat maalausta. Rapsutus on jo alkanut, mutta liitutaulutarralla somistettuna keittiön ovi saa toimia hetken ilmoitus- ja reseptitauluna.



Yksityiskohdat tekevät kodin ja niillä on helppo muunnella sisustusta vaikka vuodenaikojen mukaan. Makukin muuttuu ajan kuluessa. Mutta nyt näin. Pieniä yksityiskohtia ovat esimerkiksi nämä DIY-magneetit kivistä ja kaarnasta lapsen kanssa askarreltuna. Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska. 








24. kesäkuuta 2014

Puutarhapäivitystä

Sellaisina päivinä, kun puutarha näyttää onnettomalta ja mitkä tahansa tekosyyt kuten aika, voimat jne estävät siellä puuhastelun, on hyvä miettiä menneitä. Miltä se mahtoi näyttää jokin aika sitten tai muutama vuosi taakse katsottuna.


Ehkä tilanne ei kuitenkaan ole niin mahdoton, olet vain tässä hetkessä kiinni jossakin muualla. Kun itse mietin eilen illalla tuskastuneena puutarhan tekemättömiä töitä, kaivoin esille vanhoja valokuvia. Johan nauratti. Lähtökohta oli kuitenkin aika erinäköinen kuin nyt. Ohessa piha kolmesta eri kohdasta ennen ja nyt.


Hyötypuutarhan puolella oli hieman haravoitavaa. Jonkin ajan kuluttua löysin sieltä marjapensaita.


Nyt marjapensaiden vierellä on pieni kasvimaa. Sen verran vain, että se on hauskaa. Kuvasta huomaan, että porkkanoita pitäisi harventaa eikä maisseilla ole ollut mukavaa kylmässä säässä.


Kerran löysin kivipolun ja laattaterassin noin 10 cm:n multakerroksen alta, kun aloin kaivamaan. Tällä tontilla saattaa olla haudattuna mitä tahansa, mutta en ole jaksanut enää kaivella, eikä koirakaan ole innostunut moiseen.


Sen sijaan olen istuttanut kasveja polun ympärille ja mies rakensi pergolan reunustamaan laattoja.


Ja sitten vielä  nokkosviidakkomme, jonne aloin rakentaa pientä muotopuutarhaa kierrätysmateriaaleista. Kun taloa purettiin, sain taas lisää lautaa penkin reunustuksiin. Kiviäkin löytyi ihan omalta tontilta, kun vain jaksoi kieritellä.


Nyt kasveja on jo siirrelty ties kuinka monesti ja polkuja päällystetty uudelleen.  Kasvihuonekin on rakennettu.


Paljon on tekemättä, mutta paljon on saatu aikaiseksikin. Ja tänään paistaa aurinko. Ehkä illalla kyykin jo harventamassa rikkaruohoja ja niitä porkkanoita, terkuin Suska.






23. kesäkuuta 2014

Kirppislöydöistä väriä elämään

Kun Mäntyharjulla on kerran kesässä suuret markkinat, on todella sääli, että silloin sataa kuten tänään. Harmaassa säässä löysin markkinoilta vain kirsikoita, mansikoita ja lakua.
Sen sijaan paikalliselta Mäntykirppikseltä löytyy useimmiten jotakin. Tänään löysin sitä kaipaamaani auringonpaistetta vaaleankeltaisen sängynpeitteen muodossa. Peitto oli osittain kulunut, joten teen siitä tilkkupeiton paloja. Mietin jo vihreän ja keltaisen raikkaita sävyjä.
Arjan kirppikseltä on tarttunut useinkin mukaan myös vanhoja kanavatöitä. Syytän siitä isoäitiäni Marttaa, joka oli aikoinaan kova käsityöihminen.


Hän teki esimerkiksi kanavatöitä, joita jostakin syystä halusin itselleni myös perinnönjaossa. Valmiita töitä oli vaikka kuinka monta, joista muutaman kehystytin kotiin lasteni huoneisiin, kun he olivat pieniä. Tämä pupu on ehdoton suosikkini.


Mitä sitten teen näillä kirppislöydöillä? Aina kyllä keksin jotakin uutta, mitä mukamas tarvitsen vinkiksi muillekin. Tyynyjä, kasseja, tilkkupeiton paloja, kirjan tai rasian kansia. Kotona on paljon kohteita, joita voi koristella joskus jopa hullunkurisilla tekstiilitöillä.
Eihän tämäkään kuninkaallinen aihe sovi minnekään varsinkaan tällä värityksellä, mutta ehkäpä sittenkin.



Tämän tyynyn kokosin useista kangaspaloista ja keskelle yhdistin pienen kanavatyön. Kukka-aiheet sopivat aina sohvatyynyihin. Värityksessä yhdistyvät neutraalit sävyt ja kesäkukkien raikkaus.


Kukka-aiheilla jatkoin myös pieneen kesäkassiin, jonka takakappale ja vuori ovat vihreää sileää samettia. Kassin kokoaminen on helppoa: ompele etu- ja takakappaleet pussiksi ja tee samoin vuorikankaalle. Aseta pussit sisäkkäin. Tee bambukahvoja varten sametista suikaleet, joilla kiinnität kahvat kassiin samalla, kun päärmäät kassin suuaukon.


                Oravaa esittävän käsityön ompelin torkkupeiton päälle ja koristelin napeilla.


Leppäkerttu lensi tuolin istuinosan pehmusteeseen. Ei sen punaisen sametin käyttö tarvitse niin juhlavaa olla.



Ja sitten ovat vielä esimerkiksi nämä auringonkukat ja linnut, joita löytyy myös omalta pihalta. Tai oikeastaan auringonkukkien alut näyttävät perunamaan reunustalla aika onnettomilta, joten jotakin tästäkin taulusta on tehtävä. Voisitko antaa vinkkejä mitä?

                        Värikylvyn sait nyt ainakin, jos et ihan aurinkoa, terkuin Suska.









 

21. kesäkuuta 2014

Tuhtia juhannusruokaa

Kun Koivulan nuoriso lähti juhannuksen viettoon kaupunkiin, saattoivat aikuiset olla tekemättä oikeastaan mitään. Päätin keskittyä lukemiseen, ruokailuun ja vierailuun ystävien luona. Ensin kokattiin kotikeittiössä salaattia, jota mies kommentoi suutuntumaltaan monipuoliseksi. Mitähän sekin tarkoitti? Ehkäpä sitä, että olin sekoittanut ainekset rouheina paloina, yhdistänyt suolaista ja makeaa, kevyttä ja hieman tuhdimpaa.


Paista leipäkuutiot öljyssä valkosipulisilpun kanssa. Ruskista myös pekonit ja kanafileet. Paloittele tuoretta kurkkua, kermajuustoa ja appelsiinia. Sekoita ainekset salaatin kanssa ja koristele ruohosipulilla. Lisää pari pisaraa sinappista salaattikastiketta kaiken kruunuksi.

Jälkkäriä pitää myös olla, oli ruoka mitä tahansa. Juhannukseen sopivat vielä raparperiherkut. Ai niin, pitäisi nekin puskat leikata ja pakastaa raparperinvarret mehua varten. Mutta ei nyt keskikesän juhlan aikaan.



Tämän ohjeen kuulin töissä ja sovelsin käytössä oleviin tarvikkeisiin: Tee murotaikina tai osta valmis pohja. Painele taikina piirakkavuokaan. Kuori ja paloittele 0,5 l raparpereja vuokaan. Sekoita 2 dl mansikkajogurttia, 1 dl sokeria ja 1 rkl perunajauhoja ja lisää raparperien päälle. Paista 200 asteessa noin 30 min.
Koristele sitruunamelissalla ja orvokeilla. Nauti vaniljalla maustetun kermavaahtopilven kanssa hieman jäähtyneenä tai kylmänä.


Sitten ystävien puffaan. Sami tykkää kokata ja kertoi puuhastelleensa ulkokeittiössä aaton kunniaksi useita tunteja apupoikansa kanssa. Ihmiset viihtyivät ja kokki veti grillinsä vieraiden keskelle.


 
Menussa oli monenlaista syötävää, kuten gubbröra. Siinä keitetyt perunat ja munat sekoitetaan sillin ja tillin kanssa maukkaaksi lisukkeeksi. Hölskytyskurkuissa ystäväperheeni käyttää suolan ja sokerin ohella etikkaa ja tilliä.


                                   Loimulohi valmistui hiljalleen muun kokkailun lomassa.


Tomaatit Sami täytti paistetulla jauhenliha-, sipuli-, valkosipuli-, chili- ja maustesekoituksella. Lisää päälle siivu aurajuustoa ja vähän muuta juustoraastetta. Kiedo pekoniin ja grillaa 150 asteessa noin 30 min.


Suuremmalle vierasmäärälle sopiva grillikylki kannattaa hauduttaa ensin uunissa parin tunnin verran miedossa, 125-150 asteen lämmössä ja grillata sitten BBQ-kastikeella valellen vielä noin tunnin ajan. Kyllä iskä osaa.

 
Tarjolla oli myös korvasienimuhennosta, joka maistui lähestulkoon syntisen hyvältä. Muista esikeittää korvasienet ennen ruoaksi valmistamista niiden myrkyllisyyden vuoksi. Paista pannulla sienien lisäksi sipulia ja pekonia. Mausta suolalla sekä musta- ja valkopippurilla. Laita ainekset uunivuokaan, lisää aurajuustoa, muuta juustoa raasteena sekä kermaa. Hauduta 150-200 asteessa 1,5 h.


Loppuillasta ehti vielä Varpasen kokolle, jonka pari kyläläistä sytyttävät joka vuosi muiden iloksi.































Tänään sitten ihmetellään, kun lämpötila putosi 5 asteeseen ja taivaalta tulee rakeita ja vettä vuorotellen. Salaattilaatikossa alkaa näyttää valkoiselta. Aurinkoa odotellessa, terkuin Suska.
















17. kesäkuuta 2014

Vanhasta uutta Maalla-lehdessä

Tänään postissa tullut uusi Maalla-lehti on paitsi tuhti lukupaketti kesän vietosta, myös Kalajoen loma-asuntomessujen kohteiden esittelijä.


Kesäkotien lisäksi lehdessä on useita lukujuttuja, perinteistä trendeihin. Mainostaa pitää tietenkin myös omia juttuja: Ensin Ritva Tuomen tekemiä ihania kukkakimppuja hyötytarhan kasveista. Lue lehdestä, mistä kasveista Ritva sitoi kimppuja ja kransseja, joita voi haistella, maistella ja kuivata.


Sitten puutarhan istuimiin. Kansituolit ovat vainonneet mua vuosia. Silloin kun niitä oli kaikkialla, en sellaisia halunnut. Muutaman vuoden ajan kansituolit olivat pihasisustamisessa hieman taustalla ja nyt taas ajankohtaisempia. No sellaiset piti uudistaa ja vinkata asiasta muillekin.


Eipä meinannut löytyä vanhoja risoja tuoleja mistään. Ei kirpparilta eikä tori.fi -sivustolta. No sitten ystäväni Merja soitti löytäneensä tuolit käytöstä poistetun roskiksen luota lähikunnasta, joten pääsin kuin pääsinkin jutun tekoon.
Uudistettujen tuolien kangas on Ikean napakkaa sisustuskangasta. Eurokankaassa myydään veneilyynkin mainostettua kangasta, jossa on likaa ja kosteutta hylkivä käsittely. Ohjeet tuolien kunnostukseen näet lehdestä.


Perinteinen lautakeinu tippui vuosikausien jälkeen pihakoivusta, kun sen naru kului poikki. Onneksi se olin minä, joka silloin keinui, eivätkä pienet sukulaislapset.
Seuraavaksi piti saada parikeinu, jossa voisi istua miehen kanssa ja haaveilla kesäyössä.
Sellainen syntyi suhteellisen vaivattomasti vanhasta puutarhapenkistä.


Suurin työ oli virittää koivun oksalle uudet narut, sillä pihamme suojeluspuu ei ole ihan viime vuosina istutettu.


Mieleinen lopputulos ja ohjeet sen toteuttamiseen löytyvät Maalla-lehdestä.
Kokeile sinäkin, mitä vanhoista pihakalusteista voisi pienellä vaivalla kuoriutua. Värejäkin voisi kokeilla reippaasti. Hieman jäi kaivelemaan, etten maalannut kansituolien runkoja vihreällä ja valinnut kankaaksi maalauksellista kukkakuosia, jossa on kaikkia ihanan kirkkaita värisävyjä.


                                     No seuraavat tuolit sitten sellaisiksi, terkuin Suska.