Kodin muutokset koronakeväässä

 On ollut yleisesti paljonkin puhetta siitä, kuinka ihmiset ovat kevään aikana remontoineet, sisustaneet ja somistaneet kotejaan, koska ovat olleet etätöissä tai muuten enemmän kotona koronan vuoksi.

Myös viheralan kauppiaat ovat niitä harvoja menestyjiä, sillä kukkia ja viherkasveja on myyty ennätysmääriä.

Hieno homma, mutta onko se just niin, että vain ylimääräinen aika saa ihmisen tarttumaan töihin? 

Kun on enemmän kotona, katsoo sen seiniä ja sisustusta uusin silmin, ymmärrän. Mutta entäs sitten, kun arki vie taas mukanaan muualle ja kotona käydään vain kääntymässä? Eikö juuri silloin tarvittaisi pesää, turvapaikkaa tai miksi nyt kotiasi kutsutkaan? Eikö juuri silloin kodin rauhoittavaa tai piristävää tunnelmaa tarvitsisi oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Paikkaa, jossa on hyvä olla, eikä tarvitse miettiä, kuinka tuokin nurkka kaipaisi energiaani.

Asioista voi olla monta mieltä aina elämäntilanteen, rahatilanteen tai minkä tahansa tilanteen mukaan tai niihin vedoten. Itse somistan ja sisustan vaikka remontin keskellä. Silloin katse kiinnittyy siihen kauniiseen eikä keskeneräiseen. Mies on tästä höyrypäisyydestäni ihan eri mieltä ja olenkin kuullut siitä monesti mökillä, jonka remontti etenee hitaasti ja harkitusti rahatilanteen säädellessä aikatauluja enemmän kuin into.  

Kuinka sulla, muuttiko kevät kotiasi?

Täällä sisustetaan kukilla, itse tehdyillä tuotteilla ja kirppislöydöillä ihan kuin ennenkin. Uuttakin voin hankkia, jos saan entisiä myytyä. 

Sohvaa ja sohvapöytää olisi pieni kaupunkikoti vailla. Kierrätyskeskukset ja kirppikset hoi, täältä tullaan.

Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa, terkuin Suska.

Muutto ohi - vanhat tavarat uudessa miljöössä

Uusi ympäristö tuulettaa päätä. No kyllä sitäkin, mutta lähinnä aloin tutkia vuokra-asuntoilmoituksia pian alkavien opiskelujeni vuoksi. Mukavuus ennen kaikkea, sillä mieluummin muuttaisin talven ajaksi lähemmäksi koulua kuin istuisin junassa tai bussissa päivittäin.

Loistopaikalla sijaitseva kaksio omalla saunalla ratkaisi päätöksen. Kun entinen asunto oli solumainen kaksio vanhassa 70-luvun talossa, pääsemme nyt nauttimaan samoista neliömääristä vain pari vuotta vanhassa talossa. Huoneisto tuntuu huomattavasti neliöitään avarammalta, sillä kattokorkeus kiipeää 3,6 metriin ja takapihalle avautuu oma aidattu terassi.

Vuokra on lähes sama kuin edellisessä asunnossa, josta voikin miettiä, mitä milläkin rahasummalla eri alueilta saa. Toki kaupunkikin vaihtui, mutta puistoon pääsen täälläkin minuutissa ja järvinäkymät sain kaupan päälle.

Uuteen kotiin ei ostettu mitään uutta (tai no yksi kattovalaisimen johto) ja osa vanhoistakin huonekaluista ja matoista vietiin varastoon.

Viherkasvit lisääntyivät, sillä muutama ruukkukukka piti pelastaa mökiltä paleltumasta. Tosin nyt on jo laitettu mökillekin lämmöt päälle, mutta en viitsi kuskata kukkia edestakaisin pelkän tunnelman takia.

Hyvin sitä entisetkin huonekalut taipuvat uuteen miljööseen.

Muuttopäätös ja koko homma hoitui noin viikossa, joten alkaa tulla mieleen nuoruusvuodet, jolloin löysin lähes joka kevät aina vain kivemman asunnon ja muutin. Nyt jo edesmennyt kummitätini kirjoittikin osoitteeni muistikirjaansa lyijykynällä, etteivät sivut kulu yhden muuttajan osoitetietoihin.

Nyt vain opetetaan vanhaa koiraherra Hupia käyttäytymään kohteliaasti, eikä haukkumaan naapureissa asuvia lajitovereitaan terassin kuninkaana.

Vielä vinkkaan keittiöpyyhkeen arvonnasta, johon voit osallistua tästä perjantaihin asti.

Mukavaa viikkoa, terkuin Suska. 

Pienen budjetin koti

Pienen kaupunkikodin sisustaminen on edennyt hiljalleen edullisten ratkaisujen kautta. Tässä kohtaa en halua satsata sisustukseen yhtään enempää kuin on pakko, joten kierrätys ja itse tehty riittävät edelleen mainiosti. 

Kuvassa näkyvään kokonaisuuteen olen satsannut noin 5 €, minkä pöydän jalkoja korottavat suuret puuhelmet maksoivat. 

Koivulan varastoja ja kaappeja on tyhjennetty. Pieni ruokapöytä on sukulaiselta saatu, mutta liian matalana se päätyi aikanaan varastoon. Maalasin pöydän kalkkimaalilla ja vahasin käytännöllisemmäksi. Jalkoihin ostin ensin pyörät, mutta eivät näyttäneet vanhassa 50-luvun pöydässä kivalta. Sitten keksin nuo helmet. Mies neuvoi poraamaan puuhelmien reikiä osittain hieman suuremmiksi, etteivät ruuvien kannat pöydän painon vuoksi halkaise helmiä. Hyvin toimii. Lopuksi vahasin myös helmet.

Tuolit ovat keräilyeriä. Yksi kirppikseltä, toinen kierrätyskeskuksen ilmaislavalta ja pari ystävältä lainassa samalla kalkkimaalillla maalattuna.

Hyllyilläkin on historia, tai oikeastaan vain toisella. Ystävä toi sen minulle vuosi vai jo kaksi sitten Ikeasta, kun osti itselleen kasvihuoneeseen kyseisiä hyllyjä. Omani odotti paketissa aikaa parempaa, joka on nyt. Ja vielä myytiin Ikeassa samoja hyllyjä, joten olohuoneen kukka-, kirja-, levyhylly sai kaverin 12 €:lla. 

Työpiste tyttären huoneessa maksoi 10 € eli tuon uuden pöytälevyn verran. Muut tavarat löytyivät Koivulasta. Tuoliin tein uuden pelkistetymmän istuinpehmusteen marikankaasta entisen gobeliinin päälle.

Vaikka mitä vielä tarvitaan, mutta hyvin menee näinkin. Mukavaa keskiviikkoa, terkuin Suska.

Kummilikan kotina värikäs kaksio

Kävin kummitytöllä kylässä kameran kanssa. Niin on kiva kaksio, että halusin esitellä sen sinullekin.

Pieni keittiö on olohuoneen ja makuuhuoneen välissä. Avoeteisestä pääsee molempien huoneiden ohella kylpyhuoneeseen. Olohuoneesta on käynti myös koko asunnon pituiselle lasitetulle parvekkeelle.

Asunto on nuoren parin ensimmäinen yhteinen vuokrakoti. Värikkäästi sisustettu kaksio on rennon moderni paletti kirppislöytöjä ja keräilykohteita. Maalarin ja kokin kotona ammatit saavat näkyä myös sisustuksessa. Ja meille koiraihmisille tiedoksi, että liskokin voi olla aika ihana lemmikki!

 

                                                         Kiitos rakkaat Noora ja Kalle!

                                          Mukavaa aurinkoista sunnuntaita, terkuin Suska.