Diy-toukokuun kranssi

Nyt voisi jo pyöräyttää kranssin ihanista vaaleanvihreistä koivunoksista, joten taidan ulkosaunan oveen sellaisen tehdäkin. Toukokuun kranssin ohjeessa on kuitenkin ajaton ja lakastumaton ovikoriste. Se sopii vaikka mökkituliaiseksi tai oman kesähuoneen sisustukseen.

Kranssin idea syntyi askartelutarvikelaatikosta löytyneistä puulasturuusuista, jotka olen ostanut jostakin tukusta varmaan 20 vuotta sitten. Heräteostos kyllä, sillä en ole mikään ruusufani. Monesti olen koristeita pyöritellyt ja taas laatikkoon haudannut.

Nyt putsasin varastoja kirppikselle ja taas ne ruusut löytyivät. Päätin nyt antaa niille vihdoinkin huomiota ja aika sopivaan paikkaan nyt pääsivät kranssin koristeeksi.

Ehkä vastaavia löytyisi jostain kaupasta vieläkin, mutta saman asian ajavat vaikka vanhoista kirjansivuista pyöritellyt ruusut.

 

Tarvitset:

 

styroksinen rengas kranssipohjaksi

vaaleaa pakkaus- eli sisalnarua

valkoisesta lakanasta revittyä ohutta kaitaletta

koristeruusuja

kuumaliimapistooli ja liimapuikkoja

 

Näin se käy:

 

Revi lakanasta 1-2 cm:n levyistä kaitaletta. Liimaa narua ja kangasta kranssipohjan ympärille vuorotellen. Liimaa ei tarvitse laittaa kuin narun päihin alkuun ja loppuun. Kiinnitä koristeet haluamallasi tavalla.

 

Jos teet ruusut vanhan kirjan kellastuneista sivuista, leikkaa tai revi sivusta spiraali ja lähde kiertämään sitä ruusun muotoon. Lisää kukan pohjaan tippa liimaa, jotta se pysyy kasassa. Pyörittele haluamasi määrä ruusuja ja liimaa ne kranssin koristeeksi.

 

 

Muistutan vielä käsityökirja-arvonnasta, joka on voimassa huomiseen iltaan asti. Postaukseen pääset tästä, terkuin Suska.

                                             

Betonia ja keramiikkaa kevätnäyttelystä

Kävin iltapäivällä Mäntyharjun kansalaisopiston kevätnäyttelyssä Museonmäellä. Koska piha-askartelujen kausi on hyvällä alulla ja ideoita pyörii päässä, kuvasin betonikurssilaisten töitä malliksi kaikille kädentaitajille. Samalla ruudulle pääsivät muutamat keramiikkakurssilaisten työt. Hyvä näyttely opiston kädentaitoaineiden annista!

 

Satsatako kukkiin vai lottoon?

Kaikista taimitohinoista höyrähtäneenä menin ja ostin pari sisäkukkaa. No se alkoi siitä, kun kasvihuonetta siivotessa löysin äidin vanhat seinätelineet ruukuille. Valkoinen väritys sopisi keittiöönkin. Mitä jos satsaisi vähän viherkasvien tuomaan viihtyvyyteen, hah.

Pieniin valkoisiin saviruukkuihin istutin kodinonnen ja rahapuun. Ihan ääripäät hoidollisesti, eikö vain?

 

Jos rahapuu tyytyy vesitilkkaan suunnilleen kerran kuussa, haluaa kodinonni hörpyn aluslautaseltaan lähes päivittäin.

Kasvien nimet kirjoitin pieniin liitutaulukyltteihin etten unohda, ketä piti hoitaa ja ketä ei.

 

 

Nyt ei sitten ole Koivulassa huolen häivää, sillä olen kuullut, että jos nämä kasvit saa pidettyä hengissä, on sekä onnea että rahaa.

 

Niin keskiviikko, pitäisikö se Vikinglotto kuitenkin käydä tekemässä, terkuin Suska.

Kässäkirjoja ja niiden arvonta

Ihana aurinkoinen äitienpäivä illassa. Pääsin ulos syömään, kun valmistimme ensimmäistä kertaa grilliruokaa uudistetulla patiolla kasvihuoneen edustalla. Sitten nuoriso lähti taas maailmalle ja minä illaksi kirjojen pariin.

Yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Moreenin kanssa pääsin tutustumaan pariin kädentaitoaiheiseen kirjaan. Moreeni kustantaa käytännön tietokirjallisuutta aiheinaan esimerkiksi kädentaidot, koti, ruoka, sisustaminen, luonto ja ympäristö, rakentaminen sekä monenlaiset harrastukset.

Stina Tiseliuksen Patalappukirja on uutuus, joka kannustaa neulomaan patalappuja niin omaan keittiöön kuin lahjaksi. Mallit ovat enimmäkseen neulottuja, mutta virkatut yksityiskohdat antavat niille mukavasti ilmettä. Kirjan lopussa on ohjeistus tekniikoihin, joka madaltaa kynnystä harrastuksen aloittamiseen myös ilman kokemusta.

 

               Tyttäreni suosikki kirjan monien eläinhahmojen joukosta on kesäinen Leppäkerttu.

Meidän yhteinen suosikki on Kukkaniitty, jollaisen aionkin ensimmäisenä tehdä kirjan malleista. Päätynee tuliaiseksi ystävän kesämökille.

Tutustuin myös Angie Westonin Mosaiikin taikaa -kirjaan, josta on otettu tänä vuonna jo toinen painos. En ihmettele sitä yhtään, sillä jo ensimmäisen selailun jälkeen kirja innosti suunnittelemaan omiakin mosaiikkitöitä.
Kirja kannustaa tekemään ohjeidensa avulla koriste-esineitä kotiin ja puutarhaan, antamaan mosaiikkitöitä lahjoiksi ja viettämään laatuaikaa lasten kanssa kädentaitojen parissa. Pakko uskoa, että ensikertalainenkin onnistuu, sillä kirjasta löytyy materiaalitietouden ohella faktaa eri tekniikoista sekä selkeät kuvalliset vaihe vaiheelta -ohjeet.

Lapseni valitsi suosikikseen Merihevos-seinäkoristeen. Minä taidan kokeilla jonkin lautasen tai kulhon, sillä esimerkiksi ruukkuja olen päällystänyt mosaiikki-tekniikalla aikaisemminkin.

Minunkin edellisen kirjani julkaissut Moreeni on lahjoittanut nämä kirjat blogiarvontaan, joka alkaa nyt ja päättyy viikon päästä sunnuntaina, 17.05 klo 21.00.

Kommentoimalla saat yhden arvan ja rekisteröityneelle lukijalle kaksi arpaa. Muista kertoa, kumman kirjan haluaisit voittaa, sekä sähköpostiosoitteesi, josta sinut tavoitan voiton sattuessa kohdallesi.

              Mukavia hetkiä käsityökirjojen parissa sekä onnea arvontaan, terkuin Suska.

Diy-espadrillokset

Kesä kengissä osa 2.Valmista tuli! Kerroin aikaisemmin ompelevani espadrilloksia, joten nyt vain narupohjatennarit tanassa kohti rantaa. Ja pari sormea hieman arkana, kun sormustin katosi kesken keikan.

Kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ohjelmassa parkitsimme kalannahkaa, joten yhdistin kenkiini lohta emunnahan kaveriksi. Mustavalkoista muotia, just mun makuun!

Pohjat voit tilata nettikaupasta. Pakkaus sisältää myös kaavat. Niiden avulla sinun on helppo suunnitella espadrillosten päälliset millaisiksi haluat. Nahan sijaan kangasta, virkaten narusta...

Nopeasti alunalla parkittua lohennahkaa oli sen verran vähän, että siitä tuli raidat kenkien kärkiosaan. Kiinnitys käsin ompelemalla pienillä harsinpistoilla edestakaisin. Langaksi valitsin napakan karhulangan.

 

Seuraavaksi ompelin kujan ohuelle pyöreälle kuminauhalle, jotta kenkä pysyy hyvin jalassa kävellessä. Sitten ei muuta kuin kiinnittämään osia pohjaan pienillä pykäpistoilla.

 

 

Ensin takaosa, sitten etukappale ja lopuksi nämä kaksi yhteen sivuista. Ja varmasti uniikit kesäkengät odottavat käyttöä.

 

 

Taisivat olla joskus 80-luvulla viimeeksi muotia. Silloin niissä ei ollut kumipohjaa, joten useampi pari kului vauhdikkaan kesän aikana. Mutta hintakaan ei montaa markkaa ollut. Nyt olen katsellut espadrillosten maksavan halvimmillaan hieman yli kympin, mutta on osunut silmään myös yli satasen pareja. Näiden arvo on mittaamaton, eikä kopioitavissa ainakaan aidolla kalannahalla. Tosin poikani tilasi itselleen juuri samanlaiset.

 

Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska.