Ostin eilen kirjaston poistohyllystä nuottikirjan 0,10 € jouluaskarteluja varten, mutta sille tuli käyttöä jo nyt.
Keittiön seinällä olevassa linnunpöntössä asuva tipu oli jo kasvanut turhan kookkaaksi kotiinsa, joten sen oli aika muuttaa pois.
Tsirp tsirp se jäi laulamaan iloisesti kotinsa läheisyyteen monikielisesti. Muuttakoon sitten syksymmällä maailmalle. Vietetään loppukesä yhdessä täällä maalla.
Koivulan pihapiirissä on ollut hiljaisempaa sen jälkeen, kun parista pöntöstä muuttivat poikaset pois.
Viikonloppu jo mielessä, voi hyvin, terkuin Suska.
31. heinäkuuta 2015
29. heinäkuuta 2015
Kesäkukkia ja arvontaa
Kun ilman on ollut tänään vaikea valita pilvisen ja auringonpaisteen välillä, tuon auringon Koivulaan kesäkukilla.
Kerrostarjottimelle asetellut kukat jaksavat kyllä jonkun tunnin ajan pysyä kauniina, joten tämä toimii myös kattaussomisteena esimerkiksi pihajuhlissa. Viileällä säällä koriste kestää aina pidempään, joten ei tuskailla helteen puuttumista. Kesäuntuvat päälle ja pihabileet pystyyn!
Kerrostarjottimelle asetellut kukat jaksavat kyllä jonkun tunnin ajan pysyä kauniina, joten tämä toimii myös kattaussomisteena esimerkiksi pihajuhlissa. Viileällä säällä koriste kestää aina pidempään, joten ei tuskailla helteen puuttumista. Kesäuntuvat päälle ja pihabileet pystyyn!
Painoin erilaisia kukkia ruudulliselle pyyheliinakankaalle ja ompelin siitä uniikin keittiöpyyhkeen.
Sinulla on mahdollisuus voittaa se sekä tiskirätti ja liituraitaan pukeutunut melamiinitarjotin heinäkuun lopun arvonnassa, joka alkaa nyt ja päättyy ensi viikon keskiviikkona eli 5.8.2015 klo 21.00.
Arpa kommentista, rekisteröityneelle lukijalle kaksi arpaa. Voit osallistua arvontaan myös facebookissa kommentoimalla ja tykkäämällä KoivulaDesignen sivusta.
Kerro kommentissa kuinka monella arvalla olet mukana sekä yhteystietosi, mistä tavoitan sinut voiton osuessa kohdallesi.
ONNEA ARVONTAAN terkuin Suska.
27. heinäkuuta 2015
Avomaankurkulle kiitos
Puutarhan kesä on kääntynyt kohti keltaisia perennoja ja kesäkukkia. Kasvihuoneessakin vihertää. Kurkut ja tomaatit kasvavat kyllä komeasti ja pukkaavat lehtiä, mutta satoa saan odottaa ties minne asti. Jaksan kyllä, odottaminenhan on mukavaa. Varsinkin jonkin mukavan asian odottaminen.
Omat auringonkukkaviljelmät ovat vitsi, mutta kaupasta saa jo näitä loppukesän lemppareitani. Ihana hehku, ihana väri, joka menee suoraan sisuksiin.
Tätä lisää ja mukavaa viikkoa, terkuin Suska.
Kurkut olen istuttanut tänä kesänä sinkkiämpäreihin ja tynnyreihin. Ne kiipeävät jälleen naruja pitkin muodostaen ovensuuhun kauniin kurkkukaton.
Ainut, jonka satoa olemme saanet pari viikkoa maistella, on perinteinen avomaankurkku. Kiitos sille! Taitaa tykätä erilaisista olosuhteista kuin pihalla maata pitkin mönkiessään on tottunut. Makukin on mainio. Kasvihuonekurkku ja pesusienikurkku eivät edes kuki kunnolla. Ei kuitenkaan luovuteta vielä, pelkkä vihreyskin ja suuret lehdet ovat kauniita.
Omat auringonkukkaviljelmät ovat vitsi, mutta kaupasta saa jo näitä loppukesän lemppareitani. Ihana hehku, ihana väri, joka menee suoraan sisuksiin.
Tätä lisää ja mukavaa viikkoa, terkuin Suska.
24. heinäkuuta 2015
Kaapit tyhjäksi -piirakka
Nyt olisi aika sulatella pakkasta seuraavan sadon toivossa tai kait kunnon martta olisi sen jo tehnyt. Meidän pakkasessa on ainakin mehuja edelliseltä kesältä niin, ettei tänä vuonna tarvitse keitellä kuin viinimarjoista, kunhan kypsyvät kunnolla. Säilötkö sinä marjoja ja missä muodossa?
Meillä maistuisi vain mansikkahillo, mutta kun tämä mamma haluaa aina kokeilla kaikenlaista. Vieläkin on jäljellä pari purkkia kesäkurpitsasta ja sitruunasta keitettyä hilloa parin vuoden takaa ja luultavasti siksi, että se näyttää sammakonkudulta. Olin itse kasvattanut vihreitä kesäkurpitsoja ja pyöräytin hillon niistä keltaisten sijaan. Mielestäni se oli ihan ok ja taiteellinen vaikutelma pilkkuineen ainakin hyvä, mutta lapset ja mies katsoivat sekä hilloa että mua hieman kieroon.
Tänään Koivulassa pengottiin kylmäkaapeista ainekset leivonnaiseen päiväteen kaveriksi. Kaapit tyhjäksi -piirakassa on vähän sitä sun tätä, mutta sen verran maistuvassa liitossa, että vuoan pohja paistaa jo uhkaavasti.
Puolukkapiirakka
Valmis murotaikina pakkasesta
Noin 3 dl puolukoita pakkasesta
1 purkki maitorahkaa
1 purkki crème fraichea
1 muna
1/2 dl sokeria
1/2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
Painele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita muut ainekset ja lisää vuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Jos makeus ei riitä, valuta päälle kinuskikastiketta ja koristele tuoreilla stevian lehdillä.
Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska.
Meillä maistuisi vain mansikkahillo, mutta kun tämä mamma haluaa aina kokeilla kaikenlaista. Vieläkin on jäljellä pari purkkia kesäkurpitsasta ja sitruunasta keitettyä hilloa parin vuoden takaa ja luultavasti siksi, että se näyttää sammakonkudulta. Olin itse kasvattanut vihreitä kesäkurpitsoja ja pyöräytin hillon niistä keltaisten sijaan. Mielestäni se oli ihan ok ja taiteellinen vaikutelma pilkkuineen ainakin hyvä, mutta lapset ja mies katsoivat sekä hilloa että mua hieman kieroon.
Tänään Koivulassa pengottiin kylmäkaapeista ainekset leivonnaiseen päiväteen kaveriksi. Kaapit tyhjäksi -piirakassa on vähän sitä sun tätä, mutta sen verran maistuvassa liitossa, että vuoan pohja paistaa jo uhkaavasti.
Puolukkapiirakka
Valmis murotaikina pakkasesta
Noin 3 dl puolukoita pakkasesta
1 purkki maitorahkaa
1 purkki crème fraichea
1 muna
1/2 dl sokeria
1/2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
Painele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita muut ainekset ja lisää vuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Jos makeus ei riitä, valuta päälle kinuskikastiketta ja koristele tuoreilla stevian lehdillä.
Mukavaa viikonloppua, terkuin Suska.
21. heinäkuuta 2015
Diy-kirppistuolin kunnostus
Paikallislehti Pitäjänuutisten vinkkipalstalla oli tänään pieni juttu kirppistuolin kunnostamisesta. Löysin samanlaisia tuoleja parikin kappaletta, mutta muokkasin lehtijuttuun vain toisen.
Hio ja maalaa tuoli pariin kertaan.
Pieni vaiva, suuri ilo kirppistuolin jatkoajasta, terkuin Suska.
Pienet kunnostushommat ovat kivaa lomapuuhaa ja onnistuvat myös mökillä. Tuolin ohella tarvitset vain muutamia välineitä.
Hio ja maalaa tuoli pariin kertaan.
Pura vanha päällinen istuinosasta ja leikkaa uusi samalla mallilla. Kiinnitä kangas huonekalunitojalla istuimen pohjaan.
Pieni vaiva, suuri ilo kirppistuolin jatkoajasta, terkuin Suska.
18. heinäkuuta 2015
Kukkaiskieltä
Kun lomaa on odotettavissa vasta elo- tai syyskuulla, tahtovat työasiat pyöriä freelancerin päässä myös viikonloppuisin. Pieniä taukoja tarvitaan ja silloin pitää tehdä jotakin sellaista, millä ei ole muuta tarkoitusta kuin ilahduttaa.
Sitten vain kukkaiskieli käyttöön ja sommittelemaan.
Yksi sana riittää, viesteistä tärkein!
Viikonlopputerkuin Suska
Päivälenkillä poimimme luonnonkukkia. Valikoima täydentyi omasta puutarhasta.
Sitten vain kukkaiskieli käyttöön ja sommittelemaan.
Yksi sana riittää, viesteistä tärkein!
Viikonlopputerkuin Suska
16. heinäkuuta 2015
Asuntomessuilla haaveilemassa
Miehen ja tyttären kanssa Vantaan asuntomessuilla. Seura oli hyvää ja mielenkiintoista oli huomata, millainen sisustaja kuopuksestani on kasvamassa.
Olet varmaan lukenut jo kyllästymiseen asti messumateriaalia eri lehdistä ja blogeista, joten nyt ei ladata kymmeniä kuvia ja kerrota, mitä kukakin on sisustanut.
Seuraavissa kuvissa kuljen haaveitteni kodeissa sitten, kun kirjani ovat myyneet hulvattomasti ympäri maailmaa tai lottovoitto on vahingossa osunut yhden rivin lottoajalle. Olisihan se mukavaa omistaa muutama asunto tai talo eri puolilta palloamme ja sitten voisin sisustaa vaikka näin:
Mustavalkoista ja kevyttä, kyllä kiitos, mutta kukaan ei suostuisi pesemään ikkunoita, joten tämä sisustus vaikka kaupunkikotiin kerrostalossa.
Tällainen sisustus sopisi Koivulaan. On kodikas, mutta ei ihan just mun tyyliä. No hyvä on. Jos mulla olisi merenrantahuvila, jonka lasiset pariovet aukeaisivat merelle, sopisi tämä sinne.
Tässä on sopivasti kaikkea, kiitos meille vaikka heti. No tila ei ehkä riitä, mutta odottakaa hetki huonekaluliikkeiden rekat, niin laajennetaan.
Tuo luonto kotiin ja tässä se nyt on. Jos sammaltaulu pysyisi vihreänä aina, voisin tehdä tuollaisen miljoonakaupungissa sijaitsevaan loftiini.
Olet varmaan lukenut jo kyllästymiseen asti messumateriaalia eri lehdistä ja blogeista, joten nyt ei ladata kymmeniä kuvia ja kerrota, mitä kukakin on sisustanut.
Seuraavissa kuvissa kuljen haaveitteni kodeissa sitten, kun kirjani ovat myyneet hulvattomasti ympäri maailmaa tai lottovoitto on vahingossa osunut yhden rivin lottoajalle. Olisihan se mukavaa omistaa muutama asunto tai talo eri puolilta palloamme ja sitten voisin sisustaa vaikka näin:
Mustavalkoista ja kevyttä, kyllä kiitos, mutta kukaan ei suostuisi pesemään ikkunoita, joten tämä sisustus vaikka kaupunkikotiin kerrostalossa.
Tällainen sisustus sopisi Koivulaan. On kodikas, mutta ei ihan just mun tyyliä. No hyvä on. Jos mulla olisi merenrantahuvila, jonka lasiset pariovet aukeaisivat merelle, sopisi tämä sinne.
Tässä on sopivasti kaikkea, kiitos meille vaikka heti. No tila ei ehkä riitä, mutta odottakaa hetki huonekaluliikkeiden rekat, niin laajennetaan.
Tuo luonto kotiin ja tässä se nyt on. Jos sammaltaulu pysyisi vihreänä aina, voisin tehdä tuollaisen miljoonakaupungissa sijaitsevaan loftiini.
Kivoja vessoja ja kylppäreitä näkyi monia, mutta tässä mulle vähän luksusta. Ai niin, olen väsännyt kaakeleita vessaremonttia varten itse, joten laitetaan ne vaikka suihkuosastolle.
Ja sitten nukkumaan koko huoneen levyiseen sänkyyn mahdollisimman neutraaliin ympäristöön. Ennen kuin heittäydyn pitkäkseni pitää miettiä, kuinka muutan lehmuksenvihreällä ja tummanruskealla sisustetun makkarimme ja minne vien huoneesta telkkarin. Sen mukana taitaisi muuttaa mieskin, joten unohdetaan.
Viikonloppua kohti, terkuin Suska.
14. heinäkuuta 2015
Betonia paikallislehdessä
Paikallislehti Pitäjänuutiset tilasi minulta kesäksi muutaman jutun diy-ideoista, joita on mukava toteuttaa vaikka mökillä. No pienet betonivalut onnistuvat missä tahansa ja massan sekoittaminen sujuu leikiten ämpärissä. Tänään lehdessä esiteltiin oheiset tuikkukupit. Jos et ole tehnyt betonitöitä aikaisemmin, kurkkaa ohjeet lehdestä tai vinkkejä täältä. Vanhoja betonitöitäni löydät myös täältä.
Tein vähän aikaa sitten pieniä kynttilänjalkoja Sinellissä myytävästä askartelubetonista. Nyt jatkoin niillä tarvikkeilla, mitä kotoa sattui löytymään. Ruukut ovat S30 -kuivabetonista ja tuikkukupit ja maksaruohoruukku saneerauslaastista. Sitä kun oli jäänyt jostain projektista juuri mua varten.
Koristelin esineet maalaamalla ja sabluunakuvioita hyödyntämällä.
Ja mitähän seuraavaksi, saas nähdä. Terkuin Suska.
12. heinäkuuta 2015
9. heinäkuuta 2015
Blogin ja kirjoittajan ilmeen päivitystä
Ihana esikoiseni Jannika päivitti blogini ilmettä. Aika kiva tuli vai mitä tykkäät? KoivulaDesignen facebook-sivuilla tuo kolmen kuvan setti toimii mielestäni mainiosti ja halusin sellaisen tähänkin sivun yläreunaan. Näin mennään taas hetki eteenpäin.
Meillä on leikitty aika usein kampaajaa ja meikkaajaa, kun perheen kolmesta lapsesta kaksi on tytärtä. Äitiä on tietenkin ollut hauskinta meikata ja lookit ovat vaihdelleet monenmoiseen tässä vuosien kuluessa.
Nyt tyttäret ovat jo 20 vee ja 15 vee ja heidän meikkaaminaan olen pyörähdellyt monet pippalot. Ihanaa, sillä huonontuneen näköni vuoksi en näe laittaa ripsiväriä ilman rillejä tai sotku on melkoinen.
No mutta yksi ilta Jenny sanoi olevansa espanjalainen meikkaaja/muotikuvaaja ja asiakasta vailla. Mies ei suostunut meikattavaksi, mutta minä olin jälleen vapaaehtoinen. Halusin kevyen päivämeikin ja juhlavan kampauksen. Hieman oli mallilla vaikeuksia ymmärtää espanjalaisen valokuvaajan ohjeita studiossa, joka totesi vain, että sellaisia ne kuvaajat on. Väitin tietäväni entisten muotitoimittajavuosieni vuoksi muuta, mutta taiteilija ei kuunnellut.
Oikein mukavaa illan jatkoa, terkuin Suska.
Meillä on leikitty aika usein kampaajaa ja meikkaajaa, kun perheen kolmesta lapsesta kaksi on tytärtä. Äitiä on tietenkin ollut hauskinta meikata ja lookit ovat vaihdelleet monenmoiseen tässä vuosien kuluessa.
Nyt tyttäret ovat jo 20 vee ja 15 vee ja heidän meikkaaminaan olen pyörähdellyt monet pippalot. Ihanaa, sillä huonontuneen näköni vuoksi en näe laittaa ripsiväriä ilman rillejä tai sotku on melkoinen.
No mutta yksi ilta Jenny sanoi olevansa espanjalainen meikkaaja/muotikuvaaja ja asiakasta vailla. Mies ei suostunut meikattavaksi, mutta minä olin jälleen vapaaehtoinen. Halusin kevyen päivämeikin ja juhlavan kampauksen. Hieman oli mallilla vaikeuksia ymmärtää espanjalaisen valokuvaajan ohjeita studiossa, joka totesi vain, että sellaisia ne kuvaajat on. Väitin tietäväni entisten muotitoimittajavuosieni vuoksi muuta, mutta taiteilija ei kuunnellut.
Tässä hänen versionsa minusta. Muuten hyvä, mutta maailma näyttäisi pehmeältä ilman silmälaseja eikä päätä saisi kääntää tai otsatukka valahtaisi. Joten piilarit ja kilo lakkaa, niin mamin ulkonäkökin on päivitetty.
Oikein mukavaa illan jatkoa, terkuin Suska.
8. heinäkuuta 2015
Mansikka-aika lähestyy, oletko valmis?
Kaupat markkinoivat jo täysillä hillopurkkeja, -sokereita ja säilöntään liittyviä mausteita.
En kyllä suostu! Nyt on vasta heinäkuu.
Oman pihan mansikat eivät ole vielä edes kypsiä ja torillakin mansikoista saa maksaa edelleen ihan liikaa. Hillon ja mehun keittäminen ja säilöntä ovat loppukesän puuhia, vai mitä?
Eli meillä ei hillota vielä hetkeen vaan pakataan aiheeseen sopivia tyynyjä piknikille. Sitten, kun taas paistaa kunnolla, sillä millään en viitsisi loikoilla sateenvarjon alla.
Makeaa keskiviikkoa, terkuin Suska.
En kyllä suostu! Nyt on vasta heinäkuu.
Oman pihan mansikat eivät ole vielä edes kypsiä ja torillakin mansikoista saa maksaa edelleen ihan liikaa. Hillon ja mehun keittäminen ja säilöntä ovat loppukesän puuhia, vai mitä?
Metsämansikoita löytyy jo hyvin. Ne tuoksuvat huumaavalle ja maistuvat vielä paremmalle. Heinänkorteen poimitut mansikat ovat lapsuusmuisto, joka on helppo siirtää seuraavalle sukupolvelle. Jenny nautti poimimansa mansikat maidon kanssa.
Eli meillä ei hillota vielä hetkeen vaan pakataan aiheeseen sopivia tyynyjä piknikille. Sitten, kun taas paistaa kunnolla, sillä millään en viitsisi loikoilla sateenvarjon alla.
Makeaa keskiviikkoa, terkuin Suska.
5. heinäkuuta 2015
Heinäkuinen kukkakimppu
Kesällä somistetaan kotia kranssien sijaan kukkakimpuilla. Heinäkuinen kimppu henkii huolettomuutta ja on valkoisena kevyt ja ilmava.
Koiranputki on mun lemppari. Sitä olen kuvannut ja piirtänyt useasti, mutta vielä en ole onnistunut haluamallani tavalla. Päivänkakkara muistuttaa lapsuuden piiitkistä ja lämpimistä kesistä. Akileijaa löytyy oman puutarhan perennapenkistä muutamaa väriä, mutta valkoiset pongasin aamulenkillä tienposkesta.
Millintarkka asettelu on turhaa. Laita kukat astiaan sen pituisina kuin satuit ne poimimaan, niin hyvältä näyttää.
Leppoisaa sunnuntai-iltaa, terkuin Suska.
3. heinäkuuta 2015
Ruusuja ja rantaelämää
Otin heinäkuisen hellepäivän vapaaksi, joten pienen poikavauvan ihastelun ja Kenkäveron käsityömarkkinoiden jälkeen suuntasimme iltapäivästä oman kylän rannalle.
Siinä lehtiä lukiessani huomasin, että olen kokonaan unohtanut mainostaa uusimman Maalla-lehden diy-juttuani.
Siinä lehtiä lukiessani huomasin, että olen kokonaan unohtanut mainostaa uusimman Maalla-lehden diy-juttuani.
Tein ruusunpunaisia ideoita kesäkotiin. Raikas punavalkoinen väritys on klassinen ja monelle mieluinen.
Omaan makuuni punavalkoiset ruusujutut ovat liian hempeitä ja romanttisia. Mutta kuten kierrätyskankaista ommellusta rantapeitostani huomaa, ruusuja voi kyllä upottaa tilkkupeiton sekaan sujuvasti, kun väritys on kohdallaan.
Sitten luettiin, uitiin, heitettiin Hupille palloa veteen ja se melkein jo ui :) Tuuli teki olosta mukavaa ja koiran ravistellessa turkkiaan vieressäni olin tyytyväinen ottamaani vapaapäivään.
Aurinkoisen lämmintä viikonloppua, terkuin Suska.
2. heinäkuuta 2015
Iltaterkut Koivulan pihalta
Ihana lämpö, ihana helle! Niin olen viilettänyt koko päivän, että vasta illalla ehdin ihmettelemään puutarhaa.
Ilta-auringossa eivät rikkaruohot pistä silmään, eivätkä tekemättömät hommat hermostuta. Kun saunan jälkeen kiertää pihalla, on juuri sopivasti väsynyt ollakseen tyytyväinen.
Ihanaa, että on puutarha, piha missä myllätä. Vielä 15 vuotta sitten en tiennyt tästäkään onnentunteesta tuon taivaallista. Pieni paritalon takapiha vasta herätteli puutarhainnostustani. Sitten jouduin pariksi vuodeksi parvekeviljelijäksi, kunnes elämässäni tuli vuoro Koivulalle.
Kiitos siitä, terkuin Suska.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)