Innostuin keittämään kuusenkerkkäsiirappia Sitä parempi soppa 2 -keittokirjan inspiroimana.
Oheita löytyy erilaisia ja yksi niistä arktisetaromit.fi -sivujen kuuden yrtin kimara -esitteestä. Esitteestä saat hyvin tietoa villivihanneksista, jos innostut hortoilemaan.
Sivuille pääset halutessasi suoraan
tästä.
Kuusenkerkät ovat kuusen nuoria versoja. Parhaimmillaan ne ovat vielä vaaleina, pehmeinä ja 2–3 cm:n pituisina. Kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten tarvitset maanomistajan luvan.
Kuusenkerkkiä voi käyttää sellaisenaan salaateissa ja ne sopivat jälkiruokien ja juomien mausteeksi. Kokeile myös voileipien päälle, keittoihin, kastikkeisiin tai muhennoksiin. Tuoreita kuusenkerkkiä voi myös pakastaa talven vitamiinivajeita varten. Kuusenkerkissä on runsaasti C-vitamiinia.
Kuusenkerkkiä liotetaan vedessä yön yli ja keitetään tunti pari. Lisätään sokeri ja annetaan edelleen kiehua hiljalleen ainakin tunti. Välillä sekoitellaan. Mitä pidempään keität, sitä paksumpaa siirappia saat.
Kaada kuuma siirappi kuumennettuihin lasipurkkeihin ja sulje kannet. Valmis siirappi on punaruskeaa. Tarjoa siirappia kastikkeena esimerkiksi jäätelön ja marjojen kanssa, mausta rahka- ja kermajälkiruokia tai kokeile lihan lisukkeena.
Koivulassa nautittiin tänään päiväkahvin kanssa vastapaistettua pannaria ja kuusenkerkkäsiirappia. Aikas hyvää etten sanoisi, terkuin Suska.