Diy-sammalamppeli

Sen verran annoin tänään periksi syksylle, että tein seinälle tai puuhun ripustettavan kukka-amppelin sammaleesta kanaverkon avulla. Amppelin voi toki ripustaa roikkumaankin, jos lisäät siihen naruja ja muotoilet tasaiseksi kartioksi.

En istuttanut amppeliin vielä mitään syksyistä, vaan pieniä samettiruusuja kasvimaan reunalta. Uskomattoman sinnikkäitä kukkijoita, joten taidan varjella kaalisatoa niiden avulla tulevaisuudessakin.

 

Pelkistetyssä amppelissa on vain sammalta verkon välissä. Jos haluat koristella amppelin, kokeile esimerkiksi risureunaa tai vaikka ruusunmarjoista tehtyä köynnöstä.

 

Sammalamppelin malli ja ohje löytyy mun ja Ritva Tuomen kirjasta Risu, paju, betoni & rautalanka. Kirja on neljän vuoden takaa, mutta löytyy useista kirjastoista.

 

Luvan kanssa kerätystä sammaleesta saa kauniita syksyisiä puutarhan koristeita ja istutusastioita verkon ja rautalangan avulla. Kirjan amppelin tein jo viisi vuotta sitten, mutta vasta tänä kesänä heitin sen pois, joten kestäviä ovat.

 

Oletko sinä askarrellut mitään sammaleesta? terkuin Suska.

Pieni onni

 

Onni on oma pieni kasvimaa, josta saan hetken aikaa puhdasta lähiruokaa perheelle. Juuri niin pieni, että se on ilo, eikä rasita hoidollaan. Vihanneksia ja juureksia syödään hitaasti maistellen, että niiden maku tallentuu ajatuksiin myöhempiä haaveita varten. Kasvimaaruuduissa kasvaa myös kesäkukkia, joita saan edelleen vaihtaa maljakkoon tunnelman tekijäksi.

 

Kyllä se sade taas loppuu, joten uskallan toivottaa aurinkoa viikonloppuusi, terkuin Suska.

Syyskoristeita Maalla-lehdessä

 

Tein viime vuonna värikkäitä syyskoristeita luonnonmateriaaleista. Ne olivat menossa tänne blogiin, mutta Maalla-lehti halusikin ne sivuilleen, kiitos siitä! Tänään lehti tuli postilaatikkoon ja sieltä löytyy juttuni lisäksi paljon kaikkea kivaa syksyistä.

Jutussani on kranssin ohella pari muuta ohjetta värikkäisiin syyskoristeisiin, jotka löydät lehdestä.

 Tänä syksynä ei ainakaan meidän pihalta löydy pihlajanmarjoja, mites muilla? terkuin Suska.

Diy-sudenkorentoja 5 minuutissa

Tapasin työn merkeissä mikkeliläiset Hämäläiset MosaiikkiMiljööstä. Pääsin kurkistamaan heidän nettikauppansa varastoon ja melkein alkoi huimata, niin paljon ihanaa askartelumateriaalia, oijoi :)

Mosaiikkiesineiden tekeminen on mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Tällä kertaa en kuitenkaan houkuttele sinua tekemään ruukkua tai muutakaan suureellista. Sain mukaani yrityksen yhden hittituotteen eli piskuisen askartelupaketin, jonka avulla voit tehdä sudenkorentokiviä puutarhaasi muutamassa minuutissa.

 

Toisen korennon liimasin maljakkopullon kylkeen ja heti kohotti vanha pullo profiiliaan. Muistathan noin yleisesti mosaiikkitöistä, että se tuttu EriKeeper sopii palojen liimaukseen vain tasaisella alustalla. Muutoin palat valuvat ja eihän kukaan jaksa odottaa liiman kuivumista sormet työssä kiinni. Kaarevia muotoja liimatessasi paras liima on nopeasti tarttuva silikoniliima. Jos haluat kurkata Mosaiikkimiljöön nettikauppaan, pääset sinne tästä.

 

Mukavaa viikkoa, terkuin Suska.

Diy-huoneentaulu

Askartelin itselleni huoneentaulun muistuttamaan siitä, että itsensä kuunteleminen on hyvinvoinnin elinehto, elätpä missä elämänvaiheessa tahansa. Eihän se helppoa ole ja siksi ripustinkin taulun eteiseen, että näen sen mennen tullen.

 

Virkkasin ketjusilmukoita, liimailin niitä kirjaimiksi vanerille ja hermoilin, kun liima sotki eivätkä kirjaimet onnistuneet sellaisiksi kuin halusin. Juuri niin, sillä ei ole mitään merkitystä suuremmassa mittakaavassa ja tein kuitenkin koko ajan sellaista, mitä rakastan.

 

Tarmokasta viikonloppua, terkuin Suska. 

Kohti viikonloppua

 

Aurinkoisena päivänä tillipenkissä ojennellaan pitkiä sääriä ja venytellään kruunua kohti taivasta.

 

Oma varsi kaipaisi myös kipeästi venyttelyä, mutta kiitollisena mietin kuluneita päiviä, paljon on saatu aikaan. Jospa huomisen auringossa kellahdan nurmikolle ja katselen minäkin taivasta etsien perhosia. Mitäs sitä muutakaan, joten viikonloppua kohti, terkuin Suska.

Pikaiset heipat ja saunaan

Pikaiset heipat uusien kirjojen kuvausten ja reissujen välistä. Meillä on myös alkanut jälleen eli jatkunut kattoremontti ja nyt on Koivulan katosta toinen lape yhtä suurta kattoikkunaa. Jippii, että sää on ollut sillekin työlle suosiollinen.

 Nyt kuitenkin huutelen miehen pois katolta saunan lauteille. Vanhan sauna/varastorakennuksemme edusta näyttää tänä kesänä tältä. Olen tyrkännyt emaliastioihin minimaissia, mansikkaa, mustasilmäsusannaa, miljoonakelloa ja risuamppeliin verenpisaran. Jo ränsistyneiden risukirjainten alapuolelta on irronnut sana, joka löytyy kirjastani Luonto sisustaa.

                 Mitähän siihen sommittelisi seuraavaksi? Aurinkoista viikkoa, terkuin Suska.

Meloni aurinkotuolissa

Ostin keväällä jättiläismeloni SF-89 -taimen sekä vesimelonin taimen. No jälkimmäinen tietenkin paleltui harsokerroksista huolimatta, kun tila olohuoneen ikkunalla loppui ja vein sen liian aikaisin kasvihuoneeseen. Jättiläiseksi nimetty porskuttaa edelleen.

Sen verran innoissaan lähti kasvuun, että jo aika varhain joutui muuttamaan ulos tilan vähyyden vuoksi. Halusin kuitenkin mahtua kävelemään kasvivuoneessa. Istutin sen pienen aurinkoterassin kylkeen ja kyllähän se paikkansa otti. Eipä tuo haittaa, kun ei tänä kesänä niin kovin usein ole ollut aurinkotuoliin asiaa. 

 

Nyt mietin, kuinka isoksi kaveri mahtaa kasvaa? Ettei vaan vilustuisi kesken urakan, kun elokuun yöt saattavat jo olla aika viileitä.

 

Joten ennen kuin alan soitella puutarhalle kysyn, jos sinä olet tutustunut lajiin ja tiedät tyypin strategiset mitat???

 

Mukavaa sunnuntai-iltaa, aurinkoista viikkoakin on luvassa, terkuin Suska.

Kirjatuliaisia Rahva Raamat -kaupasta

Pikapyrähdyksellä Tallinnassa eilen esikoisen kanssa. Satamasta parin kadun päähän vaatekauppoihin, joiden kiertämiseen tytär oli tehnyt tarkan suunnitelman ja aikataulutuksen. Kierros onnistui ja Jannikan saldoksi tuli 10 vaatetta. Kun olin aikani notkunut sovituskopin luona makutuomarina, innostuin itsekin ostamaan farkut ja pari puseroa.

Toivoin mielessäni, että ehtisimme käydä yhdessä kirjakaupassa ja yhdessä sisustusliikkeessä. Viru Keskuksesta löytyikin mahtava kirjakauppa.

Paljon neliöitä, joihin mahtui myös kahvila. Vitsi miten upea paikka, jonka valikoimaan pääset tutustumaan tästä. 

 

Rahva Raamat

Viru väljak 4/6

Tallinn 10111

 

Käsityökirjat tuli tutkittua, samoin sisustuskirjat. Hintataso oli samanlainen kuin Suomessa. Ostoskassiin pääsi yksi kirja.

 

Emily Quintonin tekemä ja Helen Cathcartin kuvaama Maker Spaces. Katso muitakin kustantajan ihania sisustus- ja puutarhakirjoja tästä.

 

Kirjailija oli tutustunut erilaisten luovan alan ammattilaisten koteihin ja työtiloihin eri maissa. Lukija pääsee kylään myös hänen omaan kotiinsa.

                  Tätä ahmin tämän viikonlopun. Sisustusliikkeisiin sitten seuraavalla reissulla.
                                  Mitä suunnitelmia sulla on aurinkoiseen viikonloppuun?
                                                                       Terkuin Suska

Menevä viikko puolessa

Työntäyteinen viikko puolessa. Ei mitään esiteltävää, vaikka kädet ovat käyneet joka päivä. En tiedä muistatko vai olenko jo kertonut, että teen kahta uutta kirjaa ensi kevääksi. Toiseen teen tekstit ja saan vain ihastella muiden osaamista ja luovuutta, mutta toinen kirja on valmiskuvia vaille mun tuotos.
Sehän on tietenkin sekä jännittävää että kutkuttavan mukavaa. Luvassa on monenlaisia pintoja eri materiaaleista kodin käyttöesineisiin. Niistä lisää sitten myöhemmin.

 

Esikoinen tuli tänään käymään kotona, ihanaa! Loppuviikosta pääsen hänen kanssaan pikavisiitille Tallinnaan, mukava pyrähdys siis luvassa katkaisemaan hyvän työrytmin.

 

Mukavaa viikkoa sulle, terkuin Suska.

Punaisen pannun kahvit

Tänään meillä juotiin punaisen pannun kahvit kesäisellä terassilla auringon sylissä. Punainen ei ole ihan mun lempiväri, mutta rakastamissani emaliastioissa se on ihan ok. Mansikanpunainen kahvipannu on rakkaan kummitätini perintöä ja ollut meillä vasta hetken. Siltikin se on jo ottanut arvoisensa paikan keittiössä vanhan hellan päältä.
Moni emaliastia on kirppikseltä eikä enää keittiökäytössä, mutta punainen pannu on puhdas ja ehjä, kuin uusi. Se pääsi käyttöön tänään.

Iltapäivällä Koivulassa korkattiin myös uusi ruohonleikkuri. Se nimettiin paksuksi Bertaksi, kun tuntui olevan sen verran muhkea, ettei mahtunut jokaisen pensaan alle yhtä helposti kuin entinen. Vanha leikkuri oli sen rinnalla säälittävä näky. Se oli ollut ruosteessa ja vailla muutamaa osaa jo ainakin kolme vuotta, mutta kun joka kevät käynnistyi ensimmäisellä nykäisyllä, ei siitä voinut luopua. Soiva peli, mutta tänä kesänä tiensä päässä. Kiitos sille.

                    Nyt Hupin kanssa lenkille, sillä pihasauna on jo pian lämmin, terkuin Suska.

Golfia ilmaiseksi

Matkailu avartaa, mutta vielä ihmeellisempää löytyy omalta kotipaikkakunnalta. Kuten nyt vaikka ilmainen golfkenttä, joka on kaikille avoin.
Pitihän Väntti Golfiin tutustua ompeluseuralaisten kanssa ja tästä pääset sinäkin lukemaan tästä ihmeestä.

Yhden miehen aikaansaannos on tehnyt lukuisat paikkakuntalaiset ja mökkiläiset onnelliseksi. Kyösti Ollikainen haluaa ihmisiä lajin pariin ja tarjoaa puitteet lajin harjoitteluun ilmaiseksi. Myös mailoja saa lainata, joten sinun tarvitsee vain mennä paikan päälle.
Meillä naisilla kävi säkä, sillä isäntä itse oli kentällä myös keskiviikkona. Hän esitteli meille pelloilleen rakennettua kenttää sekä opasti lajissa alkuun.

Kun lähilyönnit tuntuivat onnistuvan, kerrottiin, että mailaotteeni on vasenkätisen. Kuuliaisesti muutin kädet toisin ja heti meni pieleen. Tuntui samalta, kuin tekisi kärrynpyörää väärinpäin. Kotona illalla mietin, että olisi pitänyt vain jatkaa omalla tyylillä, joten uudestaanhan sinne on mentävä.
Mitä sitten tapahtuu, jos hurahdan? Miten aika riittää kaikkeen? Huikeeta, vaikeeta, kivaa, ulkoilua, liikuntaa, uusi laji!

Tällä viikolla en ole ehtinyt normiharrastusteni käsitöiden pariin lainkaan. Tänään kävin Taidekeskus Salmelassa ja huomenna on vuorossa pieni risteily Repoveden kansallispuiston maisemissa. Että kauheasti on kesäkivaa Mäntyharjulla vielä näin elokuullakin. Tervetuloa!

                                                   Aurinkoista viikonloppua, terkuin Suska.

Huvin vuoksi Hangossa ja arvonnan tulos

Tervetuloa uudet lukijat, jotka olette löytäneet blogiin kuka mitäkin kautta. Toivottavasti viihdytte erilaisten kädentaitojen, puutarhan ja kesämökilleen Koivulaan unohtuneen vapaan toimittajan matkassa pitkään.

                                           Mitä tekee freelancer vapaapäivänään?

                                       -ajaa noin 300km Hankoon ihan huvikseen
                                 -kiertää kaupungin putiikit ja metsästää kirpputoreja
                             -vaeltelee pitkin rantakatuja nauttien merestä ja auringosta
                                   -ihmettelee veneitä ja katselee lomailevia ihmisiä
-odottaa ruokaa yli tunnin ravintolassa vain hieman kulmakarvoja kohotellen, sillä moni muukin on nälkäinen samaan aikaan iltapäivästä
-kaivaa varpaansa hiekkaan ja astelee viileässä merivedessä hetken, vaikka haluaisi jäädä koko viikoksi
-nauttii kuopuksensa seurasta eikä jaksa mittailla rantaviivaa siellä, missä kaikki muut ottavat aurinkoa
-haaveilee yöstä pitsihuvilassa, mutta ajaa taas 300 km takaisin kotiin, koska Hupi-koira odottaa siellä yksin

 

Rantavaje vielä jäi, mutta pahin jano lähti.

 

Ja sitten arvontaan. Onnenpyörä pysähtyi tänään Niina Sahin kohdalle. Hän voitti mustavalkoisen keittiösetin, johon kuuluu pyyhe, tiskirätti sekä tarjotin. ONNEA voittajalle, jolle on jo lähetetty viestiä.

 Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte arvontaan, terkuin Suska.

Pakollinen eikun mieluinen mustikkapostaus

Kävimme tänään Jennyn kanssa mustikassa omalla pihalla kalliolle kohoavassa rinteessä. Edellisestä kerrasta taitaakin olla 15 vuotta. Maasto oli silloin erilainen, mutta itikat söivät muutamassa minuutissa mut ja pienen poikani niin, että päätin olla menemättä marjametsään enää ikinä.

En ole ollut marjastaja kait koskaan. Tulee mieleen lapsuusmuisto, jossa mulle ja isälleni annettiin pienet astiat ja niiden täytyttyä saimme mennä autoon kuuntelemaan musiikkia sillä aikaa, kun äiti ja mummi keräsivät marjoja ämpäritolkulla.

Nyt olen lukenut monista lehdistä ja keittokirjoista mustikkaherkuista, joissa on mausteena kardemummaa. Sen innostamana keräsin emalimukillisen mustikoita ja testasin keittämällä purkillisen hilloa. Ihanaa, tosi hyvä makupari! Mulla oli 400 g mustikoita, noin 4 dl hillosokeria ja vajaa ruokalusikallinen kardemummaa. Keitin hilloksi 5-10 minuuttia ja purkitin kuumennettuun lasipurkkiin. Namskis! Rinne on edelleen sinisenä, joten saatan käydä toistekin.

Joko huomasit blogissa meneillään olevan arvonnan, joka on voimassa keskiviikkoiltaan asti? Kurkkaa tästä , osallistu ja voita, terkuin Suska.