31. heinäkuuta 2014

Betonilaattoja Kotipuutarhassa




Tänään ilmestyneestä Kotipuutarha-lehdestä voit lukea ohjeeni pitsisomisteisiin betonilaattoihin.




Talven jälkeen laatat siirtyivät pergolan alta ruukutuspöydän eteen, kun tyttäreni asetteli niitä mieleiseensä järjestykseen ja upotti hiekkaan.



Betonilaattoja voi tehdä monella tekniikalla. Puutarhassa se onnistuu ilman muottiakin paikkaan, josta laattoja ei aio siirrellä. Lehtikuvioituihin laattoihin tarvitset tietenkin ne lehdet, jotka määrittävät laattojen muodon. Sommittele ensin mieleinen järjestys.



                                  Kaiva nurmikko pois muutaman sentin syvyydeltä.



Sekoita valmisbetoni ja lapioi kuoppaan. Verkota, ettei routa halkaise laattaa.


                                                             Lisää massaa ja tasoita.



Paina lehti betonin pintaan lehtiruoti massaa vasten. Tasoittele. Ja sitten vain odotellaan päivä, että betoni kovettuu ja lehden voi rapsutella pois.



25 kilon valmisbetonisäkistä saat muutaman askellaatan lehden koosta riippuen. Meillä lähdettiin liikkeelle nyt kolmella laatalla kasvimaa-alueen käytävien kattava laatoitusurakka...hah hah.
Ja mitä sitten tehtiin ylimääräisellä betonilla, jota jäi ämpärin pohjalle? Siinä sattui olemaan juuri sopivasti massaa yhteen lehtivatiin, jonka valoin hiekkakasan päälle.

                           Lopputuloksia voidaan ihmetellä sitten myöhemmin, terkuin Suska.







29. heinäkuuta 2014

Pienelle pihalle ainakin mansikoita

Aurinkoinen päivä pihalla työkuvausten merkeissä. Olen onnellinen näinkin isosta pihasta, sillä entisessä kodissa Tapiolassa oma piha oli kuin postimerkki. Kyllähän sinnekin sai mahtumaan kaikenlaista kärhöistä kivipolkuun ja pajulla reunustetuista kukkapenkeistä suihkulähteeseen.



Asuntomessuilla otetuista kuvista löytyi pari mieleistä vaihtoehtoa pienen pienelle pihalle.
Ihanat lastutuolit ja pöytä sopisivat katetulle terassille. Takana oleviin taimilaatikoihin istuttaisin yrttejä ja tietysti mansikoita.


Pienellekin pihalle mahtuu kyllä grilli. Tavanomaisesta poiketen se voisi olla tällainen rautalevystä valmistettu. Grilli piiloutuu muina aikoina pöytälevyn alle. Mainio keksintö.



Eleetöntä mustavalkoista, sopii mulle. Olenkin monesti ajatellut noiden muovituolien edullista hintaa ja istuinmukavuutta, mutta eiväthän ne vanhan talon pihalle sovi samoin kuin rapattua valkoista seinää vasten.




Kaislamattoa taimilaatikon taustalle ja ympärille. Kivalta ja tyylikkäältä näyttää. Kun kehystää yhtenäisellä materiaalilla eriparilaatikot ja tynnyrit, piha on heti huolitellun oloinen.


Ja loppuun vielä oma maa mansikka. Ei kun amppelimansikka, jossa yhdistelin erilaisia laatuja.


                                  Yhden vanhan kukkakorin suuri ilo ja niin makealta maistuva.

                                                           Kiitos siitä, terkuin Suska.






27. heinäkuuta 2014

Puuta ja vähän muuta asuntomessuilla

Perjantaina käytiin miehen kanssa Jyväskylässä asuntomessuilla. Yhden työhomman ohella oli mukava katsella tämän hetken suuntauksia niin rakentamisessa kuin sisustamisessa. Yksilölliset valinnat erottuvat aina joukosta, vaikka monet talot hukkuivat myös massaan. No ihan jokaiseen kohteeseen en jaksanut siinä helteessä edes mennä.

Pikku hiljaa on päästy eroon siitä kodin valkoisesta yleisilmeestä ja monenkirjavat värisävyt ovat mukautuneet sisustuksiin niin pintamateriaaleissa, huonekaluissa kuin tekstiileissäkin. Puupinnat, varsinkin vaaleat sellaiset näyttivät ihme kyllä hyviltä, vaikka eiväthän ne kovin kauan juuri sen värisinä pysy. Toisaalta myös mustaksi käsitelty puu näytti upealta ja antoi tilaan tiettyä syvyyttä.

Meidän suosikkeja olivat kursailematon Älvsbytalon puutalo, jonka musta ulkovuoraus sai piristystä punaisista ovista ja ikkunakarmeista. Neljälle suunniteltu 131 m2 viidessä huoneessa ja kahdessa kerroksessa oli selkeä ja kodikkaan käytännöllinen. Talo oli aika lailla kuin tähän päivään päivitetty Koivulamme avarampana ja modernimpana.
Jos nyt saisin rahaa rakentamiseen, saattaisi tontillemme kohota Kannustalon Lato. Kyllä se avaruus ja valoisuus yhdessä kerroksessa tuntui niin hyvältä. 4h ja k, huoneistoala 122,5 m2 riittäisi mainiosti. Helena Karihtalan tyylikäs sisustus sai tietenkin plussaa, mutta kyllä se talo näyttäisi Varpasen kylässä meidänkin huonekaluilla ja sisustusmaulla tosi hyvältä.

DIY-ihminen katseli messuja tietenkin myös sillä silmällä, mitä pystyisi itse tekemään ammattilaisten suosimista sisustuksista.


Lankuista tehdyn tarjoilualustan olen jo tehnytkin keskelle pöytää ja koko pöydän mittaiseksi.



Sohva- ja sivupöytiä voi nikkaroida vesivanerista tehdyn rungon päälle raakalaudasta. Fillarit alla lisäävät pöytiin ilmettä.


Vaneri sopii huonekaluihinkin. Pöydässä on mainio jalkaratkaisu. Seinillä puun kirjavuutta ilman peittävää sävytystä.

                       Hieno kokonaisuus syntyy kolmen kehyksen sisälle kiinnitetyistä oksista.


                          Pienelle kaverille tuoli mittojen mukaan ja samalla hinnalla naulakko.


             Aaltoileva seinäpanelointi on sekä uuden että klassisen näköinen. Vaalea puu on kaunis. Tällaista on tietenkin vaikeampi itse toteuttaa, mutta ilman aaltoja kenties.

 
                                           Puuseinältä näyttävä tapetti on hauska,RTV.


Terassille sopivat erilaiset vaneripinnat hyvin ja varsinkin tummana ne kiinnostavat ja muodostavat hyvän taustan värikkäille Marimekon kankaille.

Ja sitten vain haaveilemaan. Itse lähtisin liikkeelle uusista tekstiileistä, jotka muuttavat kodin ilmettä helposti ja pientäkin pintaremonttia edullisemmin. Valoa ja väriä, terkuin Suska. 















24. heinäkuuta 2014

Rapujuhlia viritellessä

Kaverit puhuvat jo rapujuhlista. Itse muistelen parinkymmenen vuoden takaisia makunautintoja haikeana, sillä jostain syystä olen allergisoitunut äyriäisille. No eihän se toki juhlimasta estä, sillä lähes yhtä tärkeää kuin rapujen kuoriminen, on juhlien tunnelma.
Kuva-arkistoista löytyi työjuttuun liittyviä kuvia viime kesältä, joten ohessa vinkkejä rapujuhlien järjestäjille.


Askartele paikkakortit serviettirenkaiksi kuviopahvista tai muovitableteista. Leikkaa kuvio ja remmi, yhdistä haaraniitillä ja kirjoita kestävällä tussilla kutsuvieraan nimi ravun kylkeen.


Pöydän yläpuolelle syntyy viirinauha helposti leikaamalla kolmioita kuviollisesta pöytäliinasta ja tekemällä punaisia lyhtykoristeita foliopaperista. Lyhdyt sopivat myös pöytäkoristeeksi lyhtykynttilöiden ympärille.

Alkukeittona maistuu esimerkiksi bataatti- tai kanttarellikeitto. Varaa riittävästi myös vaaleaa paahtoleipää, majoneesia, tilliä ja sitruunaa. Valkoviini, olut ja snapsit lienevät ne yleisimmät juomat näissä bileissä.
Kotimaisissa täplä- tai jokiravuissa riittää enemmän syötävää kuin ulkomaisissa pakasteravuissa. Varaa rapuja jokaiselle ruokailijalle noin 15 kappaletta, jos ravut ovat illan pääruokana. Lisää keitinveteen karkeaa merisuolaa. Jos vettä on 5 l, lisää joukkoon 2 dl suolaa, 5 sokeripalaa ja kruunutilliä varsineen.

Upota ravut yksitellen kiehuvaan veteen ja tarkista, että kaikki kaverit ovat pinnan alla. Keitä rapuja 6-8 minuuttia koosta riippuen. Laske aika siitä, kun vesi alkaa kiehua uudelleen. Anna keitinveden ja rapujen jäähtyä kattilassa ja siirrä kattila kylmään. Ravut saavat maustua 8-12 tuntia. Valuta ennen tarjoilua. Aloita rapujen syöminen avaamalla niiden sakset ja irrota sen jälkeen pyrstö irti keskiruumiista. Selkäpanssarin alta löytyy kellertävää rapuvoita ja sitten onkin lihaisan pyrstön vuoro.

  
                                        Nam! Iloa rapujuhlien järjestämiseen, terkuin Suska.
 

22. heinäkuuta 2014

Sienivärjäystä ja kasvihuonebileitä Maalla-lehdessä

Räsymatot kuuluvat kesään ja nyt niiden kierrätys uusiksi tuotteiksi on kovasti pinnalla. Muutama tuote on tulossa uuteen kirjaankin, mutta myös Maalla-lehti tilasi keväällä minulta jutun aiheesta.


                     Tänään ilmestynyt lehti näyttää ideat ja kertoo ohjeet niiden valmistamiseen.


Kasvihuoneeseen on kiva kattaa elokuussa juhlia eri teemoilla. Uskon, että pitkä kuuma kesä antaa siihen mahdollisuuden. Pimeneviin iltoihin on kuitenkin mukavaa sytyttää jo kynttilöitä.


Lehdestä saat ohjeet niin kynttilöiden valamiseen kuin lyhtyjen tekemiseen vanhoista astioista.


Toinen juttuni käsittelee lankojen värjäämistä sienillä. Kasvivärjäyksen kotimainen guru Anna-Karoliina Tetri opastaa lukijoille sienivärjäyksen vaiheita. Tutustu lehden ohella myös ammattilaisen viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan aiheesta, jonka on kuvannut tuttu työkaverini Ritva Tuomi.

                                                       Aurinkoista iltaa, terkuin Suska.


20. heinäkuuta 2014

Pitäjänuutisesta luettua

Tapahtumarikas viikonloppu sunnuntaissa. Perjantain yritystapahtuma Mäntyharjulla keräsi mukavasti väkeä Pitäjänuutisten paviljonkiin, jossa minäkin jututin ihmisiä aamupäivän ajan. Ilmaiseksi jaettu paikallislehti oli ilonaihe monelle lomalaiselle sekä heille, jotka eivät sitä vielä ole tilanneet. Arvontalipukkeet olivat lehden ohella osaston hittituote.



Tein perjantaina ilmestyneeseen lehteen useamman jutun jo ennen lomamatkaa. Taidekeskus Salmelassa kiersin näyttelyn opastetun kierroksen mukana. Paikan historia oli minulle toki ennestään tuttu, mutta Sanna Taskisen kertomukset tämän kesän taiteilijoista ja heidän työskentelystään toivat näyttelyyn mukavasti syvyyttä. Esimerkiksi tätä Netta Tiitisen taulua katseli sen jälkeen ihan uudesta näkökulmasta.






Elokuussa kirjastolla avattava Anna hyvän kiertää -näyttelyjuttu taas kertoi muutaman ihmisen
hienosta ponnistuksesta Helsinkiin rakennettavan uuden Lastensairaalan puolesta.





Kirjastolla esitellään ensi kuussa itse tehtyjä ja yli 50 vuotta vanhoja leluja ja myydään kierrätysmateriaaleista tehtyjä nalleja sairaalan hyväksi.



Mäntyharjun ympäristössä ajettiin nyt viikonloppuna Tour de Mäntyharju. Pyöräilytapahtumaa on järjestetty jo 16 kertaa ja lehteen jututin rouvaa, joka on polkenut 160 kilometrin reitin 13 kertaa. Kyllä ihmiset venyvät ihmeellisiin suorituksiin ja vielä ihan huvikseen.


Sitten ajelin Karankamäkeen tapaamaan espoolaista Mari Moilasta, joka tekee töitä myös mökillään. Henkilöstöhallinnon maailmasta yksityisyrittäjäksi siirtynyt bloggari  nauttii maaseudun rauhasta perheensä kanssa ja kehittelee uusia reseptejä Jotain maukasta -blogiinsa mökkiolosuhteissa kuin kotonaan.


Moilaselta on tulossa myös keittokirja elokuussa. "Sitä parempi soppa" sisältää blogin suosittuja reseptejä ja innostaa tekemään ruokaa yhdessä.



Ja loppuun hieman tukkilaisromantiikkaa tai ainakin perinteitä. Kävin Miekankoskella  järjestetyillä uittoperinnepäivillä ja tutustuin pienellä pintaraapaisulla elinkeinon historiaan.


Ihmiset pääsivät näkemään vanhoja työtapoja puun kuorimisesta ja närelenkkien kiertämisestä aina tukilla taiteiluun koskessa. Samaan aikaan kansalaisopisto oli järjestänyt Miekankoskella tuohityökurssin, joka sopi mainiosti myös yleisötilaisuuden henkeen.

                                 Jos et saanut lehteä, lue näköislehti netistä, terkuin Suska.










19. heinäkuuta 2014

Juuri nyt kukassa

Kylläpä puutarha on muuttunut viikossa. Lämmin sää on kasvattanut köynnöksiä valtavasti ja jälleen kerran sain kädet naarmuille pujotellessani humalaa pergolan ja portin ympärille. En koskaan opi, että pitkähihainen pusero olisi siihen hommaan hyvä suoja.
Hellepäivä sujui leppoisasti pihalla huoltohommien parissa. Kastelua ja hieman ravinteita heti aamusta, ettei aurinko ime kaikkea vettä itseensä. Muutaman ruukun siirtelyä ja rikkaruohojen napsimista. Ai miksi siirtelyä?
No kun ruukkuihin istutettuja kukkia on mukava katsella eri paikoissa. Vähän sama kuin sisustuksessa. Jotkut esineet etsivät hetken sitä ominta paikkaansa.

Sitten muutama kuva kukista, jotka jaksavat vielä kurkottaa kohti aurinkoa. Suurelta osin kukkapenkeistä hyötypuutarhan puolelta, sillä keltainen hehku nauhusten ym. osalta odottaa vielä toisella puolella taloa. Onneksi, sillä loppukesästä puutarhassani on enimmäkseen vihreää. Syysleimujakin oli aikaisemmin useita värisävyjä, mutta kun joukossa oli myös valkoinen, on se nykyisin vallannut penkin kokonaan. Muutenkin tarvitsisin enemmän syyskukkijoita. Mutta hyvä näinkin.












 
 
Terkuin Suska