Yltiöromanttinen peltitarjotin ei päästänyt ohitseen paikallisella kirppiksellä. Kaunishan se oli, mutta täysin tarpeeton. Kiertelin ja kävelin yhä uudelleen sen ohitse. Kauniit värit kyllä. Kiertelin ja saavuin jälleen pöydän luo. Niin oli jo piirtynyt kukka-asetelma väreineen päähäni, että nappasin tarjottimen neljän euron hintaan ja vein kasvihuoneeseen odottamaan kesää.
Koivulassa on heilunut pensseli ja tela. Olohuoneen kukkaköynnöstapetti on historiaa, jee, vihdoinkin! Siitä toivottavasti pian lisää, terkuin Suska.
Ihanat värit! Mä oikeutan tarjotinten hamstraamisen sillä, että käytän niitä kaikkia keväällä laittamalla niihin kastelukankaat ja potit päälle. Muuten niillä on vähemmän käyttöä :D Mutta tarjottimet on jotenkin tosi kivoja!
VastaaPoistaKyllä, varsinkin tuollaiset vanhat peltitarjottimet. Mulla on kokoelma sellaisia myös vanhan ulkorakennuksen vessan seinällä :)
PoistaHurmaava! Ois tarttunu minunkin mukaani. Jännittävää nähdä pian kuvia remonttiseinistä.
VastaaPoistaKyllä vain, yhden seinän maalaamisesta taisi alkaa kierre...
PoistaOi, ihana löytö!
VastaaPoistaMukavaa maanantai päivää!
Tällä periaatteella pitäisi siivota kotonakin. Jättäisi vain itseä puhuttelevat ihanat esineet hyllyihin. Mukavaa viikkoa sulle!
Poista