Glögikausi korkattu

Isänpäivä illassa. Meillä testattiin lounaalla uusia lautasia, joihin sain kuin sainkin tallennettua viime kesän lehtivihreää. Tuoksuvadelman lehdet piirtyivät pyöreisiinkin lautasiin hienosti. Keitto- ja salaattilautasiksi pääsevät muiden omatekoisten kaveriksi. Kun jouluna saadaan paljon porukkaa pyhien viettoon, on kiva kattaa pöytään sekalainen seurakunta samanmallisia lautasia, joissa on erilainen koristelu ja lasitus.

Korkattiin samalla miehen kanssa glögikausi. Olen päättänyt, että maistelen joka syksy uusia makuja, sillä muuten hörppisin vain alkoholitonta Blossaa tai mäntyharjulaista Heilukankaan Tyrniglögiä. Tästä pääset vanhaan tyrniglögin postaukseen. Maailma on kuitenkin niin täynnä monenlaisia upeita makuja, joille kannattaa antaa mahdollisuus.

Tämän vuodet ensimmäinen glögi tarttui mukaan ruokakaupasta.  Lapin Marian Revontuliglögin päämakuna on mustikka vaniljalla ja joulun mausteilla maustettuna. Epäröin hieman kaupassa pullon hankintaa, sillä alkoholipitoinen mustikkaglögi ei yhden maistamisen jälkeen meille toiste päädy.

 Revontuliglögi yllätti positiivisesti. Vanilja maistui upeasti, samoin tunsin kardemumman. Myös mies innostui kehumaan makua, vaikkei niin glögin ystävä olekaan.

Kyytipoikana upposi mustaherukkakinuskipiirakkaa, joka sopi makumaailmaan mainiosti.

Mukavaa tulevaa viikkoa, terkuin Suska.