Ja että mitä olen oppinut martoissa? Esimerkiksi sen, että elämä on parasta itse tehtynä ja sehän sopii mulle. Myös yhdistystoiminta on tullut tutuksi, sillä siitäkään ei ollut aikaisemmin mitään kokemusta.
Eilen kävimme TaitoShopissa tekemässä mosaiikkikoruja. Niin pikkutarkkaa hommaa, että keksittyä piti moniteholasit nenällä melkein tosissaan. Muuten mosaiikkityöt ovat kyllä ihanan rentouttavaa puuhaa. Onnistuu helposti sekä valmiista mosaiikkipaloista että vanhoista kaakeleista ja rikotuista astioista. Ensin liimataan ja sitten saumataan.
Olen tehnyt mosaiikkitöitä myös lasten kanssa esimerkiksi uusimpaan, 2/2014 Ihana-lehteen. Viime kesänä syntyi päällystettyjä ruukkuja vaikka yrteille tai oman huoneen kynäpurkeiksi ja pienille tilpehööreille. Töitä tehdessä huomasin, että vilkkaampikin kaveri hiljenee ja keskittyy palojen sommitteluun.
Suuremmat pinnat on mun juttu. Maalla-lehteen olen joskus päällystänyt pyödän ja ohessa kuva Risu, paju, betoni & rautalanka-kirjasta, johon tein tuolin. Samalla periaatteelle ja työohjein syntyvät niin isot kuin pienetkin työt.
Ja lopuksi ensimmäinen ottamani selfie. Mukaan ruutuun tuli myös Kake, jota jututin Pitäjänuutisten Kesäeloon. 6.6 ilmestyvästä lehdestä voit lukea laulajan kesäkuulumisia. Sen verran on pakko sanoa, että Randelin on mahdoton mies puuhastelemaan. Keikkojen ohella päivät täyttyvät rakentamisesta, kun on niin mahdottoman mukavaa tehdä uutta...terkuin Suska.
Riitan vinkkaamana tänne blogiisi löysin ja mielenkiinnolla jään projektejasi seurailemaan :) Kauniita mosaiikkitöitä!
VastaaPoistaKiitos kovasti, niin ihania kuvia näkyi sinunkin blogissasi olevan!
Poista