Monilla on tapana tehdä juhliin takuuvarmoja herkkuja resepteillä, jotka ovat tuttuja ja testattuja. Minä lähestyn asiaa hieman toisin: on kiva kokeilla uusia juttuja ja yllättyä itsekin hyvistä makuyhdistelmistä. Makuasioistahan ei voi kiistellä, joten kyllä ne uudenlaiset leivonnaiset ovat aina jollekin maistuneet.
Tällä kertaa lainasin kirjaston lastenosastolta kolme erilaista keittokirjaa. Ensimmäinen ruokakirja on ruokatoimittaja Katja Bäcksbackan kokoama lähes 300:n reseptin opus Hesarissa julkaistuista ruokaohjeista vuodelta 2011. Suomen lasten leivontakirjan on Otavalle tehnyt Ulla Svensk 2013 ja Minä osaan leipoa -kirjan on tehnyt Camilla Pérez ja Lisa Flodin. Se on suomennettu Kustannus-Mäkelän kautta 2011.
Kirjan visuaalinen ilme imaisee mukaansa ensimmäisenä ja vasta sitten luen ohjeet. Näistä kolmesta kirjasta löysin eniten sekä katseltavaa että leivottavaa Suomen lasten leivontakirjasta.
Testasin esimerkiksi Paholaisen kakkua. Nimensä mukaisesti kakku oli sen verran syntisen hyvä, ettei sitä jäänyt juhlia varten. Oli siis leivottava varastoon toinen.
Tyttären kanssa pyörittelimme myös Korkkiruuvi-keksejä. Ohjeessa annetussa kappalemäärässä kannattaa huomioida myös raakana suuhun kadonneet keksit, jotta myös vieraille riittää tarjottavaa. Teimme siis kaksinkertaisen annoksen.
Kauniisti kuvitetun Minä osaan leipoa -kirjan Kolapuikkojen ohjeella leivotut keksit menivät kaksi kertaa pieleen, joten niitä ei sitten tarjota juhlissani. Ensin tuli rumia ja sitten liian rasvaisia, vaikka sama kokki sotki keittiötä molemmilla kerroilla.
Arvatkaa kenelle ne keksit kyllä kelpasivat? Koirani Hupi sai ehkä muutaman...
Vielä pitää pyöräyttää pari juustokakkua ja salaatit sävellän vasta juhlapäivän aamuna. Nyt ryhdyn kuitenkin ruisleipätaikinan tekoon. Se onnistuu hyvin myös ilman taikinajuurta, mutta siitä toiste, terkuin Suska.
Tässähän tulee ihan vesi kielelle :P Onneksi mun juhlamekko on joustavaa kangasta :)
VastaaPoistaRiitta mun mekko ei, joten saas nähdä mahdunko siihen.
VastaaPoista